Muutamia viikkoja sitten eräs asiakkaani totesi: ” Olen tässä seurannut ihmisiä ja huomannut, että ainakin 70% ihmisistä tarvitsisi henkilökohtaista ohjausta. Miten he eivät itse sitä tajua?”.

Niinpä, jo useampi vuosi sitten saman asian toi ilmi Suomen urheiluopiston testauspäällikkö, Matti Heikkilä, testien ja tilastojen valossa. Tosin tuloksissa ei pahemmin hehkutettavaa ollut silloin, eikä ole vieläkään. Jokin mättää pahasti.

Heikkilä toi tuolloin esille, että 70% suomalaisista on elintapasairaita ja suomalaisten peruskunto on jatkuvasti laskenut 17 vuoden ajan – tällä hetkellä heikoin ikinä. Aerobista kuntoa (maksimaalista hapenottokykyä) mitattaessa tulosten keskiarvoksi on saatu VO2max 32 ml/kg/min – testattavien keski-ikä on 47 vuotta eli sama kuin suomalaisten työssäkäyvien keski-ikä. Tämä kuntotaso riittää kuuden tunnin toimistotyöhön. Työpäivä on yleensä se kahdeksan tuntia, eli ihminen joutuu tekemään kaksi tuntia enemmän töitä, kuin mihin kunto riittää – ja näin ollen sydän ylikuormittuu! Henkilö helposti valittaa, että työ on rankkaa, vaikkakin kyse on enemmänkin omasta heikosta kuntotasosta.

Valittaminen on turhaa, jos kunto on huono. Katse peiliin. Ensimmäisenä olisi otettava vastuu omasta hyvinvoinnista ja miettitävä, mitä itse voi tehdä asialle. Tutkitusti huono kunto tappaa varmimmin ja mitä kauemmas napa erkaantuu selkärangasta, sitä enemmän riskejä mahtuu siihen väliin. Onneksi molemmat voi itse korjata omalla toiminnallaan ja valinnoillaan. Ellei omat kyvyt riitä, kannatta sijoittaa itseensä ja ottaa ammattilainen avuksi. Se sijoitus maksaa itsensä takaisin monin kerroin ja lisää elämänlaatua joka osa-alueella – tuo iloa elämään.

Kuten nimikin sen jo sanoo – elintapasairaus. Sairaus on peräisin elintavoista mutta myös parannettavissa niitä muuttamalla. Joidenkin väitteiden mukaan yli 90% sairauksista olisi vältettävissä omilla valinnoilla – paremmilla elintavoilla.

Jos teet istumatyötä, edes tunti päivässä liikuntaa ei pysty kompensoimaan istumatyön passiivisuutta. Vaikka urheilisi joka päivä, se ei korvaa perusliikuntaa. Avainasemassa on arkiaktiivisuus ja hyötyliikunta – päivittäinen aktiivinen elämäntapa ja perusliikunta. Perusliikuntaa on esimerkiksi kauppaan käveleminen, portaiden nouseminen, töihin pyöräileminen. Myös palaverit on mahdollista hoitaa kävellen. Nykypäivänä myös valveutuneet työnantajat ovat heränneet tähän ongelmaan ja esimerkiksi palkaneet viikottaista ohjausta tai investoineet sähköpöytiin paljon istumatyötä tekevälle henkilökunnalleen.

Ole aktiivinen ja pysy liikkeessä. Tee siitä tapa. Puolitoista tuntia kävelyä tai n. 10 000 askelta päivässä tuo jo merkittäviä terveyshyötyjä. 

Tutkitusti 10 000 askeleeseen yltäneillä on vähemmän korkeaa verenpainetta, halvauksia, kakkostyypin diabetesta, ylipainoa, rintasyöpää ja masennusta. Lisäksi heillä on vähemmän kipuja sekä lonkka- ja selkäongelmia, parempi kunto ja pidempi elinikäodote.

Lihaskunnon merkitystä ei voi väheksyä. Mitä enemmän ikää karttuu, sitä tärkeämpää on riittävä lihasmassa kehossa. Se muun muassa auttaa ylläpitämään oikeaa asentoa ja hyvää ryhtiä ehkäisten näin tuki- ja liikuntaelinsairauksia samoin sitä niin tuttua niska- hartiaseudun kipua. Sopusuhtainen lihasmassa syö myös verestä glukoosia ja pienentää näin riskiä sairastua kakkostyypin diabetekseen. Lihasmassa nostaa perusaineenvaihdunnan tasoa, parantaa hormonitoimintaa – ylläpitäen kyvykkyyttä elämän joka osa-alueella, myös makuuhuoneessa.

Saat valtavasti hyötyä loppujen lopuksi hyvinkin pienillä teoilla: juo vähintään 3 litraa vettä päivässä, nuku 8-9 tuntia yössä, syö joka aterilla kasviksia ja proteiinia, ole aktiivinen päivittäin, panosta läheisiin ihmissuhteisiin ja pidä yllä positiivinen asenne.

Kuvat Vuokko Salo

Rakkaudella,

Jenni Sofia