Matkalla Äidiksi

Oli perjantai 14 päivä lokakuuuta 2016. Olin jälleen kerran ostanut raskaustestin kuten aikaisempinakin kuukausina. Olin jännityneissä tunnelmissa. Olin monta tehnyt jo kahtena edeltävänä kuukautena raskaustestin ja saanut mittariin yhden punaisen viivan. Itkenyt jokaisella testi kerralla ja miettinyt että minussa on varmasti jotain vikana kun en tule raskaaksi. 

Menin tekemään testiä tälläkin kerralla yhtä suurella jännityksellä. Paketin avaus, näyte tikkuun ja piinavat minuutit odottelua. Vihdoin kun uskalsin kääntää tikun lattialla oikein päin nähdäkseni tuloksen, olin aivan mykistynyt ja onnesta sekaisin. Nyt siellä oli kaksi punaista viivaa, olen raskaana. 

Halasimme ja kyynelehdimme avopuolison kanssa onnesta. Nyt se on vihdoin totta, meistä tulee yhdessä vanhempia, ihan oikeat äiti ja isä. Se miksi raskaus uutinen tuntui meistä molemmista suurelta ja pitkään odotetulta ilo uutiselta juontaa juurensa aikasemmilta vuosilta. Olen tullut raskaaksi kaksi kertaa aikaisemminkin, toinen niistä on ollut tuulimunaraskaus ja toinen raskauksista on päättynyt keskenmenoon. 

Kumpikin raskaus on jättänyt oman arpensa meihin molempiin ja oman vauvan menettämisen pelko on varjostanut koko vauvan teko projektia. 

Vihdoin ja viimein tuli niitä hyviä uutisia, vaikka välillä tuntuikin siltä etten koskaan enään uskalla edes yrittää raskautta tai perheen perustamista. 

Onneksi valitsin luovuttamisen ja yrittämisen väliltä yrittämisen ja rohkeuden. Tätä päivää ja niitä onnenhetkiä en olisi muuten saanut koskaan kokea. 

<3: llä J

 

Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *