Minä, minumpi, miellyttäjä Siitäkin huolimatta, että tituleeraan tätä blogia entisen miellyttäjän tuumailuiksi, myönnän, että suutarin lapsella ei aina ole kenkiä. Tai jos on, ne puristavat. Vaikka lähtökohtaisesti tänä päivänä koenkin seisovani varsin mallikkaasti omien mielipiteitteni, päätösteni ja rajojeni puolella, tuottaa yksi kaksi kirjaiminen sana toisinaan yhä edelleen haasteita sopertaa huulien välistä ulos. Maija Vilkkumaakin sen […]

Moukaroin arkeni uusiksi joitakin vuosia sitten. Rajasin, lisäsin ja poistin, siis editoin huolella ja itselleni uskollisesti. Tämä Minä Oy:ni tilinpäätös oli oleellinen ja tarpeellinen, jotta sain jokapäiväisestä elämästäni mahdollisimman merkityksellistä. Tässä muutama teko, joista tuli tapa. Rajasin Koen olevani etuoikeutetussa asemassa sanoessani, että arkeni oli jo ennen uudelleenrakentamista varsin mukavaa linnunmaitoa. Haasteeni jokapäiväisessä elämässäni liittyi […]

Olen Puuskupuh. Luotettava, hyväntahtoinen ahertaja, joka välttelee vaaraa ja epämukavuutta. Pitkään ajattelin, että puuskupuhimainen olemukseni oli elämäni suurin tragedia. Murhenäytelmän ensimmäisessä näytöksessä tosin kesti hetki. Itse asiassa syleilin vuosia ajatusta siitä, että olin reilu, kelpo ystävä, jolla oli aina aikaa kaikille. Olin kiltti, ehkä liiankin, ja lopulta kutistuin kiltteydessäni miellyttäjäksi. Sillä tärkeintä oli olla tuottamatta […]