Paras yöpuku taaperolle

Millainen on paras yöpuku taaperolle? Aika varmaa on, että hyväkuntoisena niitä ei löydy käytettynä. ”Ostan sitten lapselle kaikki vaatteet käytettynä, kun ne käy niin nopeasti pieneksi.” Siinäpä taas yksi mammaklisee, joka on osoittautunut vääräksi. No, ensimmäisen vuoden se piti hyvin paikkansa: vauvanvaatteita sai hyvin edullisesti käytettyinä ja ne kävivät niin valtavalla tahdilla pieneksi, että en meinannut vauhdissa pysyä. Onneksi olin ennen vauvan syntymää pessyt kaikki hankkimani vaatteet ja lajitellut ne 10 cm:n välein muovisiin vakuumipusseihin. Niitä sitten mies haki aina seuraavan varastosta, kun edelliset alkoivat käydä pieniksi.

Paras yöpuku taaperolle

Mutta voi, kun tämä kaikki muuttui, kun lapsi alkoi tosissaan liikkua! Ensin kuluivat housuista polvet puhki kontatessa ja nyt vaatteet hajoilevat muuten vaan saumoista ja neppareista, jos ovat vähänkin heikompaa laatua. ”Minä itse” kun tahtoo itse pukea päälleen ja vaateparat eivät oikein kestä neidin käsittelyssä.Epäkäytännöllisimpiä ovat kaikki vaatteet, jotka suljetaan neppareilla. Ne on niin helppo repiä auki.

Paras yöpuku taaperolle

Meillä on yksi Mini Rodinin aivan ihana yöpuku Pikkuihmiselle. Se suljetaan neppareilla. Muutama viikko sitten heräsin yöllä siihen, että lapsi huutaa sängyssä ”kakka, kakka!”. Matkalla pinnasängyn luo astuin märkään vaippaan, jonka neiti oli kiskonut itseltään pois heti sen jälkeen, kun oli repinyt auki tuon neppareilla suljettavan yöpukunsa. Myös sänkyyn oli pissattu. Sanomattakin selvää, että se yöpuku lähti kiertoon, vaikka kuinka söpö onkin.

Ostan kaikki vaatteet taaperolle käytettyinä

Olemme ostaneet myös pari vähän halvempaa yöpukua, joissa on mukana sukkaosa eli erillisiä sukkia ei tarvitse yöksi laittaa. Molemmat niistä yöpuvuista hajosivat juuri sieltä sukkaosasta ennen aikojaan. Plus, niissäkin oli nepparit. Kuulemma H&M:ltä löytyisi yöpukuja, joissa on sekä vetskari että aukkaosat. Meillä vaan on tytöllä myös aika iso jalka, joten nämä eivät meinaa senkään puolesta oikein istua ja sitten pitäisi ostaa (kauhistus) oikean kokoinen! Ostan aina ylisuuria, että menevät pitkään.

Paras yöpuku taaperolle

Siksi nämä Lindexiltä löytyvät, 2-suuntaisella vetskarilla varustetut yöpuvut ovat olleet aivan mahtavia, ihan paras yöpuku taaperolle. Aluksi ostin niitä ihan ylisuurena ja vaan sitten käänsin resorit kaksinkerroin. Nytkin lähdin kauppaan sillä fiiliksellä, että ostan reilusti liian isot yöpuvut, jotka sitten menevät tytölle melkein vuoden.

Paras pyjama taaperolle

Pikkushokki tuli myymälässä, kun huomasin, että KOOT LOPPUVAT 92:een! Onneksi nämä nyt menevät ainakin sinne 2 vuoteen saakka, mutta voi hilfe, mihin ihmeeseen puen tytön puolen vuoden päästä? Epätoivo jo ehti iskeä, kun minulle huikattiin Instagramissa, että Lindexin verkkokaupastahan niitä löytyy isommassa koossa (vaikka hintalapuissa luki, että koot loppuvat 92:een). Mahtavaa!!  Ehkä 104 cm:n ohitettuaan lapsi jo malttaa olla repimättä yöpukua pältään ja voidaan siirtyä kaksiosaisiin pyjamiin. Joka tapuksessa, tällä hetkellä tämä malli on se paras yöpuku taaperolle.

—————————

Seuraa Vuodenaitia myös Instassa tai Facebookissa tai lukaise edellinen postaus.

Muoti Lasten tyyli Vanhemmuus Ostokset

Tyttö vai poika?

24.1. on mulle aivan erityislaatuinen juhlapäivä, jonka juhlistamisessa on mukana iso kööri taivasporukkaa. Päivään liittyy myös jokaista odottajaa ”ihan vähän” kiinnostava kysymys: tyttö vai poika? Kuulostaapas nyt oudolta. Tämä vaatinee hieman selvennystä.

Tyttö vai poika?

Mulla ja Äitillani oli ihana suhde. Äiti oli maailman lempein, ihanin, kärsivällisin ja yleensäkin maalaisjärkisin ihminen, jonka olen tuntenut. Ja hän nauroi aina, vaikka hänellä ei todellakaan ollut helppo elämä. Jaoimme myös samanlaisen, vähän synkän, hyvin sarkastisen ja hieman kieron (savolaista perää olevan) huumorintajun. Äitin kanssa oli helppo ja hyvä ja hänelle saattoi puhua niin kaikesta kuin nyt äidille voi. Hän hyväksyi minut juuri sellaisena kuin olen.

Soittelimme ja/tai tekstailimme joka päivä, kun muutin kotoa. Hän oli mun tukipilarini ja idolini. Hän menehtyi muutama vuosi sitten. Jo ennen sitä aivoperäinen sairaus oli vienyt häntä kauemmaksi vuosien ajan. Hänen menetyksestään en varmaan toivu täysin ikinä.

Tiesin, miten minut oli kasvatettu ja muistan, mitä kipuiluja kävin lapsuudessa ja nuoruudessa läpi. Ja vaikken omaakaan Äitini pitkiä hermoja, ajattelin, että jos lapsen joskus saisin, tytön kanssa ehkä onnistuisin kasvatuksessa paremmin kuin pojan.

Kumpi sieltä tulee, tyttö vai poika?
Siispä, kun tulin raskaaksi, en oikein osannut toivoa kuin tyttöä. Ja kauheasti salassa toivoin, että meidän suhteestamme tulisi edes osaksi yhtä hyvä kuin minun ja Äitini. Kun kysyin mieheltä, kumpaa hän toivoo, hän sanoi, että ”parempihan se tyttö olisi, kun niistä on jo kokemusta”. Toki molemmille tärkeintä oli lapsen terveys, mutta saahan sitä toivoa…

Sitten vihdoin, kuukausien odottelun ja hyperemeesitaistelun jälkeen 24.1.2019 oli Pikkuihmisen rakenneultra. Silloin kuulimme ensimmäistä kertaa, onko tulossa tyttö vai poika.

Ja tyttöhän siellä kasvoi. Terve, ihana, täydellinen pikkutyttö. Päässäni alkoi välittömästi soida Beyoncén ”Who run the World, GIRLS!!

Olin niin onnellinen. Tuntui, että Äitini, mummoni, hoitotätini ja mieheni äiti hymyilivät meille pilvilinnoistaan. Hyvä niin, sillä olin jo siinä vaiheessa pitkään tiennyt tytön nimenkin 😉. Siinä ovat mukana kaikki nämä elämäni upeat naiset.Ja siksi 24.1. tulee aina olemaan se meidän suvun ikioma naistenpäivä.

It’s a girl!Kuvat otti multitalent Kaisu Jouppi.

—————————

Seuraa Vuodenaitia myös Instassa tai Facebookissa tai lukaise edellinen postaus

Perhe Vanhemmuus Tapahtumat ja juhlat Ajattelin tänään