汉语, kiinan kieltä mielenkiintoisimmillaan

Moikka taas!

Toivottavasti kaikki on sielä kotopuolessa joulusta selvinnyt ja varmaan ihan täynnä jouluruuasta! Itekkin oon ollu pari iltaa ihan ähkystä kun on tullu vedettyä pipareita ja piparkakkusuklaata ^^ Omnom, kyllä sillä iloseksi yhen vaihtarin saa!!

Tosi joulu oli ja meni, ja vaikka olikin tooooodella erilainen joulu mulla niin en nyt tiedä oliko niin kauheeta. Kyllä pari kertaa tuli lyhyeksi aikaa semmoinen olo, että olisihan se ihan kiva olla sielä Suomessa perheen luona juhlimassa, mutta sitten toisaalta, täällä vaihdossa on oppinu, ettei kannata ajatella liikaa, tunkee vaa ajatukset johonkin takanurkkaan, muuten tulee vaan pahamieli. Parempi vain mennä mukaan kaikkeen ja koittaa hymyillä, täällä ollaan vain kerran, onhan se joulu ensivuonnakin 🙂

Mutta nyt tosiaan ajattelin tehdä tämmöisen tietoiskupostauksen kiinankielestä. Koitan vielä joskus tänne blogiin saada semmoisen videon missä höpötän kiinaa, mutta toistaseks se tuntuu vähän oudolta ajtukselta, kun en edes tiedä mitä puhuisin, mutta katellaan! 🙂

Tähän nyt tämmöinen hieno tietoiskuikkuna:

Kiinan kieli:

Alalajit: Mandariini- ja kanttonin kiina, lisäksi useita virallisia murteita ja pienempiä epävirallisia.

Puhuja määrä: Arvioiden mukaan joka viides maailman ihminen puhuu äidinkielenään jotain kiinan sukuista kieltä (eli kiinaa tai sen murteita) Eli puhuja määrä on noin 1,5 miljardia.

Virallisena kielenä: Manner-Kiina, Hong Kong, Macau, Taiwan, Singapore, Wa state (burma)

Kieliryhmä: Siniittiset kielet

Kieliryhmä: Sinotiibetiläiset kielet

Kirjaimisto: Kiinalainen merkistö

Muu info: Kiinan kirjoitusjärjestelmä on maailman 4. vanhin kirjoitusjärjestelmä ja vanhin edelleen käytössä oleva järjestelmä

Eli tässä kartassa näkyy kaikki kiinan kielen murteet jotka on virallisia, ja sitä myöten myös eniten puhttuja (niillä on monia kymmenia miljoonia puhujia kaikilla) Ja niiden sijoittuminen kartalle.

 

Koko Kiinan alueella oli käytössä kanttonin kiina ja sen merkit vuoteen 1949, jolloin valtaan noussut kommunistipuolue halusi kehittää ns. yksinkertaistetun merkistön. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa merkissä on vähemmän vetoja. Kuitenkin noin 60% merkkeistä on edelleen samoja kanttonin kiinan ja mandariinikiinan välillä. Ja vaikka ei olisi samoja, niistä suurin osa on niin lähellä, että jos kieltä osaa tarpeeksi, pystyy sitä jonkin verran ymmärtämään. Itekkin tossa luin jotain helppoa käyttöohjetta, kunnes tajusin, että kappas olikin kanttonia, kun tuli vastaan merkki joka oli ihan täynnä pikku pisteitä. Eli kielitaito löytyy jo sen verran, että tähänkin pystyy ;)

Eli nyt sit tästä näkyy aika isosti toi ero (tosin tää nyt ei oo kauheen monimutkasta merkkiä nähnytkään!) Mutta siis kaksi vasemman puoleista merkiä tarkoittavat yhdessä kiinan kieltä kantonin kiinaksi kirjoitettuna ja kaksi oikean puoleista tarkoittavat myös kiinan kieltä, mutta mandariinilla, eli yksinkertaistetusti kirjoitettuna. :)

Ja tässä sitten sama kysymys kirjoitettuna kantoniksi (alempi) ja mandariiniksi (ylempi)

Lisäksi erona on se, että kanttonin kiinassa on enemmän ns. tooneja puhumisessa eli se on ulkomaalaiselle ehkä hieman vaikeampaa oppia. Kanttonin kiinassa näitä eri tooneja on peräti 7 kappaletta, jotkut sanovat, että peräti 9, mutta mandariinissa on 4, tai no 5 jos niin sanottu neutraali tooni lasketaan mukaan.

Tässä hauska esimerkki mandariinin tooneista:

ma-sama taivutettuna kaikille tooneille, jokaisella on oma tarkoitus.

1. tooni: 妈 eli äiti

2. tooni: 麻 eli hamppu

3. tooni: 马 eli hevonen

4. tooni: 骂 eli nalkuttaa/kirota

Neutraali tooni: 吗, ns. ma-partikkeli, eli kysymyksen luova sana

Toisaalta, viime vuoden host siskoni (hong kongilainen), että mandariinissa pitää olla tosi tarkka puhumisen kanssa, juurikin pieni toonivirhe muuttaa kaiken, mutta jos vahingossa vedät merkkiin yhden merkin enemmän tai vähemmän, nii yleinsä kaikki ymärtää mitä tarkoitat (ei aina, joskus se voi muuttaa koko merkin merkityksen) Mutta taas kantonissa se menee niin, että voit puhua vähän sinne päin, kyllä ihmiset ymmärtää vaikka toonit menis vähän sinne päin, mutta sitten se kirjotus on iha toinen juttu. Siellä pitää oikeasti olla tarkka, yksi piste enemmän tai vähemmän tekee melkein varmasti aina toisen merkin, ja se ei ookkaa nii hyvä juttu sitten lauseissa :D

No mutta nyt siis enemmän tästä mandariini kiinasta. Elikäs nimenomaan tämä mandariinikiina on Kiinan kansantasavallan virallinen kieli, ja se on myös virallinen kieli, eli perjaatteessa kaikkien tulisi oppia sitä edes ns. vieraana kielenä, koska siis täällä on alueittain tosi vahvoja murteita. Kuulostaa ehkä aika pahalta, koska siis mitä ihmisten mielipiteitä oon kuunnellu nii ihmiset aina sanoo, että kiina kuulostaa ihan siansaksalta ja iha mahottomalt ymmärtää just toonien takia. hahah. Mutta hei vedetäämpä tähän vielä se, että näiden murteet on nii voimakkaita, et nää ei ees ite ymmärrä kaikki toisiaan! Siis täällä pohjoisessa missä itse asustelen niin puhutan sitä kaikkein puhtainta, alkuperäistä mandariinikiinaa käyttökielenä, mutta lisäksi on paikallismurteet, mutta ne on epävirallisia. Ja siksi niitä ei meille opeteta, ellei iha ite haluta, että esimerkiksi host perhe niitä meille opettaa. Siis mä ymmärrän mun omaa perhettä ja opettajia hyvin, mut ei herranjumala kun joku vanha pappa tulee kaupas kyselee multa innostuneena jotain, nii voin olla ihan pihalla koska a) murre b) niil ei o hampaita (tää ei o vitsi!!) c) ne puhuu niin epäselvästi välil muutenkin et tekis mieli itkee….

Ja siis lisätään tähän viel sit se hauskuus, että nää ymmärtämis vaikeudet voi tulla jo siis ihan tällee vaikka 100 km välein jos sitäkään :D Varsinkin etelä Kiinassa on kuulemma tämmöisiä ongelmia. Mulle ilmotettin jo, että en tuu ymmärtämään ihmisiä jotka tulee 黄河:n (keltaisen joen) eteläpuolelta. Jo sen ympärilläkin voi tehdä tiukkaa. Eli ihan kiva, kyllä etelästä tulevia voi ymmärtää, niiden sanoja, mutta ei koko lauseita, ei edes nää kiinalaiset ymmärrä, joten en sitten kyllä minäkään! Mutta kirjoitettuna tää kiina on täällä mannerkiinassa kaikkialla sama, tosin tietty ongelma on se, ettei kaikki osaa lukea (lukutaitoisia on noin 80-85% väestöstä), mun mummo ja sen sisko eivät esimerkiksi osaa lukea, ja siksi olin aluksi aika hukassa, kun vietin heidän kanssaan täällä aikaa, ja jos jotain piti selittää, nii otin tietty sanakirjan, koitin osoittaa merkkiä, mutta eihän ne sitä osannut lukea… Ne osaa kaikkein yksinkertiaisimman merkit mitkä on oppinut ihan sillä, että ne näkee joka paikassa.

Ja mitä lukutaitoon muuten tulee, luutaidoksi täällä lasketaan muistaakseni 2500-3000 merkin osaamista. Kaikkiaan kielessähän on merkkejä noin 100 000, mutta aktiivisesti käytetään noin 5500-6500 ja normaalia sanomalehteä pystyy lukemaan noin 3500-4000 merkin tiedoilla, sillä kaikkein aktiivisemmin käytetään noin 3500 merkkiä. Ja ihan näin vertailun vuoksi, katukeskusteluun tarvitaan (tietty vähän keskustelusta riippuen, mutta jos nyt otetaan, että se on vähän syvällisempi ja aiheet voi liidellä) niin noin 2000 merkkiä.

Kiinalainen kalligrafia on sitä kirjottamista kauneimmillaan ainakin mulle, tosin ei aina. Joskus musta ei oo ollenkaa kaunista (eikä sitä pysty lukemaan edes kiinalaiset) mutta tämmöset taulut on kauniita!

Kieliopillisesti kiina on harvinaisen helppo kieli. Tätä kuitenki harva uskoo, ennen kuin itse opiskelee, ihmisiä usein pelottaa tämä jatkuva eri tooneilla puhuminen ja miljoonien eri vetojen tekeminen kirjoittaessa. Mutta siis tosiaan, kiinassa ei taivuteta sanoja, ei koskaan, eikä aikamääreitä juurikaan ole. On vain yksi tapa ilmaista, että asia on tapahtunut jo menneisyydessä, ja se tehdään vaa niin, että lisätään 了(le) joko verbin tai lauseen perään, hieman lauseesta riippuen. Ja sana järjestys on AINA sama, ja mikäli haluatkin tehdä kysymyksen lisäät vaan koko hässäkän perään 吗-sanan. Tai sitten on toinenkin tapa tehdä kysymys, eli laittaa verbi, kieltosana ja sama verbi uusiksi ja muuten sama lause, jolloin tulos on sama kuin toisessa esimerkissä. Toki pitkälle mennyt kielioppi (jota itse nyt opiskelen) niin se on sitten jo vähän haastavampaa, ja mä en kauheesti tykkäile siitä, että kiinassa jokaiselle hemmetin asialle on oma kappalesanansa. Ja ne kaikki pitää vaa muistaa ulkoa. Ja suurella osalla ei vaan ole mitään logiikkaa. Mut pääasiassa, kielenalkeet pääse todella helpolla, jos jaksaa panostaa harjoitteluun puhumisessa ja sanojen opiskelussa :)

Itse siis opiskelen täällä mandariinikiinaa, ja toki paikallista murretta tulee samalla opittua, vaikka opettajat sen käyttämisen meiltä kieltävätkin. No mähän aloitin opiskelun heti kun tiesin, että tänne lähin, eli jopa vuotta aikaisemmin. Nykyään nauran itelleni, luulin valmistautuvani niin kauheen hyvin ja olevani ahkera, mutta hei, ekakski enhä mä ees panostanu viime vuonna! Vaikka kuinka koitin pakottaa itteeni lukee, nii jos oli yhtää kiire oikeiden koulujuttujen parissa (kävin siis koulun ulkopuolella, aikuislukiossa lukemassa, eikä saatu arvosanoja, ja olin ainut nuori, muut olivat aikusia kurssillani) niin heti ajatuksena oli ”no mut kyllähän mä ensi vuonna sen kuitenkin opin. Siis ei siinä mitään, osasin mä ehkä jotain 250 merkkiä lukea kun tänne tulin, ja toki ymmärsin myös yksinkertaisia juttuja. Mutta hei aika yhden kanssa se oli, että kyllä täällä on ihan omalla motivaatiolla menty.

Toki, en vähättele, kaikki se mitä olin jo Suomessa tän kielen eteen tehnyt oli avuksi, mutta kaikki meistä oli niin pihalla tästä kielestä kuitenki, että huhhuh. (suurin osa edelleen!) Mä arvioin, että osaisin tällä hetkellä noin 2500 merkkiä, tai enemmän. Osaa näistä en aina muista miten kirjoittaa, joskus tulee semmoinen kohtaus, että ei millään muista miten vedot menee, mutta sitten voi ihan sujuvasti lukea sen saman merkin jostain tekstistä.

Tämmöseltä näyttää mun kinukkiluokka kun ne opiskelee….

Lisäksi viimeisen viikon aikana oon huomannut suurta kehitystä mun puhumisessa, Oon oikeesti yrittänyt nyt, koska apua, 4 kuukautta tuli juuri täyteen! (Mitä ihmettä??!!) Mutta tämän takia, tulee kiristää tahtia, oon aina ymmärtänyt hyvin, mutta haluan myös puhua hyvin. Joten ai, että kun tuntui hyvältä, kun perjantaina ensin vaihto-oppilas vastaavan kanssa puhuin kiinaksi ja hän kehui, että mun lausuminen on kehittynyt tosi paljon ja sitten lauantaina yksityismaikka totesi samaa. Kaiken kukkuraksi illalla vanhemmat tuli mun huoneeseen ja näytin niille kuvia Suomen kodista ja joulukuusesta yms. Ja selitin niistä sitten, niin isä totesi, että puhun tosi nopeasti ja sujuvasti! Tuli niin hyvä olo, koska kuten olen ennenkin sanonut, tää ei todellakaan ollut helppo tie mulle. Oon lisäksi tajunnut, että enää en juuri koskaan joudu miettimään mitään sanoja (kun siiis joku puhuu mulle) niin englannin tai kiinan kautta, vaan se, että kuulen sen kiinaksi, riittää mulle ja pystyn vastaamaan siihen samantien. Voi sitä onnen tunnetta. Siis tätä on varmaan tosi vaikea ymmärtää, ainakaan ihmisten jotka ei oo ollu vaihossa, mutta siis en oo koskaan ollu näin ilonen. Kun vihdoin ihmiset puhuu ja mun ei tarvii kattoo niitä pitkään, että venaa venaa, mun aivot kääntää sen ekaks enkuks aj sit mä käännän sen mitä haluun sanoo nii kiinaks. Ja täs välissä se joku kinukki on jo luovuttanut. Nyt ku joku kysäsee jotain, voin usein vastata suoraan, (ja saada sen jälkeen kehut hyvästä kielestä!) Nää on niitä ilon ja onnistumisen hetkiä mitä vaihto tarjoaa parhaimmillaan ja en olisi koskaan saanut näitä jos olisin valinnut jonkun englannin kielisen maan… Itsensä haastaminen kannattaa!

新年快乐！Onnelista uutta vuotta! :D

我爱你们，

李鑫珊

Kaikki kuvat kiinalaisesti bingistä (järjestyksessä) hakusanoilla: 中国语言地图，kaksi seuraavaa : 普通话vs广东话, neljäs kuva : 中国书法, viimeinen kuva: Oma