Ensimmäiset vastoinkäymiset?

Unelma häämöttää jossakin tuolla tuskaisen taipaleen päässä. Vertauksellinen kuva on Kilimanjaron rinteiltä.

Apua, taidan olla tulossa sairaaksi! Kurkku tuntuu karhealta, keho hiukan normaalia lämpöisemmältä ja olo voipuneelta…

Edessä olisi kovia leirejä ja muita tärkeitä koitoksia, ja ensi viikolla pitäisi selvitä myös, olenko ehdolla hakemaani koulutukseen. Kyllä, löysin intistä hyvin paljon kiinnostustani vastaavaa tekemistä ja nyt oman aktiivisuuden jälkeen ei auta kuin odottaa, tulenko valituksi toivetehtäviini. Silloin olisi edessä taas muutto uuteen palveluspaikkaan ja toimintaympäristöön, jännittävää!

Kasarmin naisia kiinnostavat esimerkiksi lääkintämiehen tai lääkintäaliupseerin ja sotilaspoliisin miehistö- ja johtajatehtävät. Totta kai naisia löytyy myös muilta armeijan osastoilta. Suuri osa tahtoo johtajakoulutukseen ja itseänikin se luonnollisesti houkuttaa.

Tähän rakoon ei sairastelu oikein sovi ja tuvassa on kyllästyttävää oleskella yksin toimettomana samalla, kun muut etenevät koulutuksessa. En todellakaan haluaisi jäädä opeissa jälkeen tai joutua harkitsemaan keskeyttämistä sairastelun takia.

Yritän lepäillä ja popsia vitamiineja ennen huomisillan paluuta kasarmille…