Melkein tieteellinen testi ohi

Lähes tieteellinen kokeilu sokerittomuudesta on nyt ohi ja Runebergin kääretorttu maistui ihan muikealta… (Vaikka pitäisi tutustua paremmin kansallisrunoilijan vaimon kirjallisiinkin tuotoksiin.) Tulokset: Kyllä vain, sokerittoman tammikuun päättyminen toi mukanaan vuoden ensimmäiset epämääräiset masentuneisuuden oireet. Toisin sanoen, lisätty sokeri pysyy pitkälti pannassa meillä jatkossakin.

Lisäksi, lukutoukkailu toi meikäläiselle lukurillit sitten ala-asteen korjaavien lasien. Gradutaistelu aiheutti siis peräti sotavammoja. Vasen silmä ympäröivine lihaksineen tuntuu ihan tekstirivimaratonin juosseelta. Olen melkein ylpeä tästä. Kunhan ei pahene.

Aloitin jokin aika sitten muun lukemisen ohessa nauttimaan kirjallisuudesta myös espanjan- ja nyt lisäksi ruotsinkielisenä. Kaveri vihjaisi luvanneensa uuden vuoden kunniaksi lukea noin sata kirjaa eri teemoista, tämä oli jonkinlainen yleinen somehaaste, ja koska itse epäilen tuossa olevan tälle vuodelle vähän liikaa vapaaehtoista luku-urakkaa, ajattelin vain treenata hallitsemiani kieliä mukavien tekstien muodossa. Amerigo Vespuccin tarina espanjaksi ja Camus’n Sivullista ruotsiksi. Muun muassa.

Vähän punaviiniä ja churroja suklaalla… Kulttuurikylpy. Ai niin, The Lion oli huikea elokuva. Se oli meidän viikonlopun leffa, ja sopiva hetki melkein herauttaa pari sokerikyyneltä. Monikulttuurisuus ja historian taakka.