Maailmaa sanoin ja piirroksin, sydämellä
Tämä on varmasti järkyttävän tylsä postaus, jossa vain totean jatkaneeni uraani toimittajana. Asun yhä perheineni Lohjalla eikä monikaan asia käytännössä ole pariin vuoteen muuttunut. Poika on tietysti kasvanut ja saanut muun muassa ekoja harrastuksiaan.
Vuosien kirjaprojekti on edennyt niin, että olen tänä keväänä saanut korjausehdotuksia romaanini käsikirjoitukseen eräältä kustantamolta. Katsotaan, missä kohdassa löydän taas aikaa ja energiaa muutosten tekoon. Ehkä on hyvä myös hetki lepuuttaa tekstiä omien silmien ulottumattomissa. En sitten tiedä, kuka kirjan lopulta aikoo julkaista, mutta tärkeintä on viimeistellä työ ja kehittyä. Eiköhän oikea osoite löydy.
Kesällä luvassa on paljon odotettu kitch-romanttinen pariskuntareissu Roomaan. En kai ole koskaan ollut oikein perinteinen romantikko, joten nyt voisi olla hyvä hetki kokeilla. Jotain erilaista. Nähdä maailma ja oma itse toisin.
Toinen suuri haaveeni on viettää perheen tai pojan kanssa aikaa synnyinkaupungissani Kotkassa. Mitä merikaupungin tytön lapsesta tulee, jos hän ei opi rakastamaan merta? Aloin juuri lukea Toivo Pekkasen Tehtaan varjossa ja ensimmäistä kertaa samaistuin kirjan miljööseen sydämelläni. Tiedän, miltä tuntuu kävellä Kotkan kirkolle juna-aseman suunnalta, vaikkakaan en 1900-luvun alussa.
Loppusyksyn suunnitelmat ovat arvoitus. En pistäisi pahakseni mahdollista viikkoa tai paria toisissa entisissä kotimaisemissani Kanarialla. Luin lyhytromaanin Teneriffaltakin. Se ei kertonut minusta, enhän toki ole Teiden rinteillä koskaan asunutkaan.
Yksi haaveeni loppuvuonna on piirtää. Osallistuin Lohjalla erääseen tapahtumaan, jossa piirrettiin nopeita luonnoksia elävistä malleista ja se sujui monien vuosien piirustustauon jälkeen yllättävän lennokkaasti. Haluaisin piirtää itselleni rakkaita maisemia ja yrittää kerätä aina piirustuskavereiksi porukan täysin ventovieraista ihmisistä. Mahdollisuuksien ja jaksamisen mukaan. Haluan vain tehdä jotain, mikä tuntuu hyvältä ilman liikaa suunnitelmia. Ihan vain siksi, että se on mukavaa ja rentoa, hyväntahtoista ja sydämellistä, mitä vain. Miltä vain sattuu tuntumaan.