TJ 29: Hupenevaa

Tämä menee nyt taas peruskolmekymppisen jorinaksi ja yleishöpinäksi, mutta kuitenkin… Kasarmin Carrie Bradshaw (City Without Sex) on jälleen vauhdissa ja kolumnoi seuraavaa: muista aina nauttia kulloisestakin hetkestä.

Tätä TJ 29 -päivää ei enää muutaman tunnin kuluttua ole. Samoin ei ole sitä hetkeä, kun painoin 50 kiloa ja kerroin kiljuvan festariyleisön edessä bikineihin sonnustautuneena unelmoivani Kilimanjaron valloituksesta ja muistaakseni myös intin käymisestä. Juontaja-misterin ilme oli tuolloin aidosti näkemisen arvoinen ja tokkopa hän uskoi tärähtäneeltä kuulostavan missukan sanoihin. (Luulin itsekin jauhavani shaissea, mutta tässä sitä nyt ollaan. No ei kai, vitsi-vitsi, olin tuolloinkin tosissani.)

Ennen kaikkea, muista nauttia ihmisistä, joiden seurassa kulloinkin olet. Ihmissuhteilla, hyvillä ja erinomaisillakin sellaisilla, on taipumus muuttua samalla, kun me ja elämämme muuttuvat. Kaiken ei ole tarkoituskaan säilyä ikuisesti, harvat asiat säilyvät. Anna kuitenkin itsestäsi aina jotain todellista. Kerro unelmistasi. Auta muita toteuttamaan haaveitaan. Elä hetkessä.

Tee vähän pelottavia juttuja. Tee sitä, mitä itse ihan oikeasti haluat tehdä. Silloin käytännössä sillä, mitä muut ajattelevat ei ole väliä. Ota vastuu omasta elämästäsi. Uskalla luovuttaa tarpeettomaksi käyneestä saadaksesi jotain, mikä tuntuu oikealta.

Se, mitä nyt olet ja missä nyt olet, on ainutlaatuista. Juuri siksi, että se ei ole ikuista, paitsi sinun mielessäsi. Yhtenä päivänä et olekaan hassu missikandidaatti, jolla on kummallisia haaveita, vaan kasarmin epävirallinen mummo, joka on tehnyt aiemmin kaikenlaista hämmentävää. Ja kaikki tämä on ollut erittäin viihdyttävää, antavaa ja täyttä elämää oman aikansa!