Kevätkuva meikästä neljän vuoden takaa, ennen koronaa, avioliittoa ja lasta.   Jes, oman alan töitä löytyi! Aktiivinen töiden etsintä kannatti. Olen tästä hyvin iloinen. Poika on pian puolitoistavuotias reipas jässikkä. Osaa jo tanssia, syödä kohtuullisen itsenäisesti jopa melko siististikin, käyttää oikeaoppisesti kodinkoneiden, kuten tiski- ja pyykkikoneen, säätönappeja, järjestää esineet jonoon, riviin (ja nukkumaan), leikkiä alkeellisia […]

Näin Lukurauhan päivän kunniaksi täytyy hehkuttaa, että lukemisesta ihan vauvallekin voi olla suurta hyötyä ja iloa… Meidän reilun vuoden ikäinen poika osaa jo muutamia kirjaimia ja vaatii saada lukemista (ja lukuseuraa)! Mikäs sen parempi lukutoukka- ja kirjoittajaäidille… Päiväkoti ei jatkunut pojalla ihan yhtä itkuttomasti seuraavilla viikoilla alun jälkeen. Riipivä parku kajahtaa ilmoille aina, kun äiti […]

Jännitin, miten pojan päiväkoti alkaa, mutta ilmeisesti ihan turhaan… Puuhakas jätkä on rauhallinen ja tyytyväinen hoitoon jäädessä ja siellä ollessa. Mitä nyt harmittaa, kun leikit jää kesken mutsin tullessa noutamaan. Olin siis oikeassa: hänelle on hyväksi saada maisemanvaihtelua ja lisää tutkittavaa näiden meidän pienten kotipiirien oheen. Nyt vaan omakin arki rullaamaan, eli työhommia tulille, kirja […]

Oli kyllä täysin erilainen vuosi tämä 2020 kuin mikään sitä ennen, kiitos vauvavuoden ja koronakriisin. Tuntuu hyvältä viettää tämä joulu pientä määrää sukulaisia tavaten. Viime vuonnahan oltiin vain kolmestaan kotona totuttelemassa uuteen arkeen lapsiperheenä. Eikä koronaeristäytyminenkään mitään herkkua ole ollut. Tänä vuonna kehityin kirjailijana älyttömän paljon. Se teksti, mistä viime tammikuussa lähdin liikkeelle, on ihan […]

Pahoittelut, seuraava teksti on aika tylsää, mutta aion kertoa, kuka olen, siis kirjoittajana, koska mihinkään muuhun asiaan en koko elämäni aikana ole kiinnittynyt samalla tavalla kuin kirjoittamiseen. Olen äitiyteen kasvamisen aikana miettinyt, kuka olin ja kuka edelleen olen ja haluan olla. On selvää, että olen ainakin kirjoittaja. En ole maailman kokenein kirjoittaja, mutten kokematonkaan. Mutta […]

Vuoden resepti: Hernekeitto kookosmaitoon, marokkolainen kanapata ja tabbouleh-salaatti, focaccia-leipä, waldorfin salaatti leipäjuustolla, espanjalaiset papas bravasit maustekastikkeilla, bataatti-jauhelihavuoka, porkkanakakku ja sitruunajuustokakku. Vuoden ravintolakokemus: Ravintoloissa ei olla käyty sattuneesta syystä, mutta ollaan tilattu kotiin joskus intialaista, thaimaalaista ja lähi-idän ruokaa. Valitettavasti en enää muista parhaiden kokemusten nimiä. Vuoden paras leffa: Thelma ja Louise, aina. Vuoden sarja: En […]

Pojasta tuli taapero, ja minusta 37-vuotias. En intissä varmasti olisi uskonut sanovani tällaista, mutta menneet kaksi vuotta ovat olleet elämäni fyysisesti rankimmat. Henkisesti koen kasvaneeni ehkä aavistuksen aikuisemmaksi. Ja koronaeristysajan ja vauvaelämän myötä olen löytänyt rauhaa, tylsiä rutiineita ja inspiraatiota rakastamaani kirjan kirjoittamiseen sekä erilaisten mielestäni tärkeiden kohteiden innovointiin. Olen aina halunnut perustaa ja keksiä […]

Äitiyslomaa on kestänyt nyt noin vuoden verran. En ole koskaan aikuisiässä ollut näin pitkään pois töistä. Pojalla vuoden iän rajapyykki lähestyy hitaasti mutta varmasti. Hän konttaa ympäri asuntoa ja nousee seisomaan milloin mitäkin tukea vasten. Kuhmuja ja mustelmia syntyy. Ja hänellä on oma tahto, se on selvää. Mitä äitiyslomalla on tapahtunut (siis sen lisäksi, että […]

Pojuli on nyt 9,5 kuukautta vanha, istuu, nousee tukea vasten kontilleen, ymmärtää monia uusia sanoja ja oppii koko ajan lisää, tykkää edelleen paljon kirjoista ja lehdistä ja nukkuu hiljalleen öitä paremmin. Käytiin pikku ukon toistaiseksi pisimmällä turneella, viikon pituisella retkellä, joka noudatteli reittiä Espoo-Hamina-Kotka-Pyhtää-Kotka-Emäsalo-Espoo. Nähtiin viikonlopun kuluessa Haminassa jylhä, satametrinen Euroopan korkein lipputanko, käytiin Tervasaaressa […]

Jes, nyt on juoksulenkit taas aloitettu! Kilometrin päälle olisi helposti irronnut lisää matkaa. Mahtavaa. Viime kerrasta onkin jo todella yli puolitoista vuotta. Kaiken se naisen kroppa kestää. Vielä 36-vuotiaanakin. Raskaudesta toipumiseen meni siis noin kahdeksan kuukautta. Ainakin tuntuu siltä, että olen nyt samassa vedossa kuin ennen positiivista testitulosta. Melkoinen reissu, mutta tulipa tehtyä. Poika voi […]