Kohti normaalia

Reilu vuosi aluetoimittajuutta takana, ja vähintään saman verran edessä! Mahtavaa. Lohjalaisuuttakin jo puoli vuotta alla. Elämä on viime vuosina tasoittunut.

Puutarhaa ei vielä tänä kesänä olla ehditty laittaa, mutta moninaisia perennoja olen pihalta bongaillut ja herukoita poiminut. Myös tuparit jäivät juhlimatta, mutta kaikki lähimmät ystäväni olen tänä kesänä päässyt tapaamaan hyvin pitkästäkin aikaa, koronakurimukselle kiitos kyseenalaisesta tauosta… Kävin esimerkiksi ekaa kertaa pariin vuoteen ystävän kanssa Helsingin keskustassa lounastreffeillä ja toinen ystävä taas kävi minun luonani ilman lapsiaan.

Poika pääsi viettämään muistini mukaan ekan itsenäisen viikonloppunsa mummilassa ja samalla me vietettiin miehen kanssa ensimmäinen kahdenkeskinen viikonloppu melkeinpä kolmeen vuoteen. Se sujui Helsingissä, kiitos muun muassa hotelli Marskille maittavasta aamiaisbuffetista ja ihanasta aikuisten kylpyläosastosta Vantaan Flamingo Spalle: Tulivat tarpeeseen!

Sain kirjakäsiksestäni freekustannustoimittajan palautteen jo alkukesästä, ja pian alan taas työstää romaania eteenpäin uusin silmin, ehkä välillä osana etäkirjoittajaryhmääkin. Nyt kun tulemme asumaan Lohjalla pidempään olen uskaltanut aloittaa jälleen saliharrastuksenkin ja ilmoittauduin myös espanjan kielen jatkokurssille. Olen aikoinani asunut eri puolilla Espanjaa ja muutama vuosi sitten matkasin yksin Argentiinaan, jossa joidenkin päivien kuluttua kykenin jo tekemään haastatteluja espanjaksi, ja tuosta matkasta kirjanikin sai kimmokkeensa. Poikani saa myös pian ensimmäisen passinsa.

Tämä on ollut hieno kesä. Askel kohti normaalimpaa kaikin puolin.

Töitä, loistavia kirjoja, kotimaanmatkailua Inkoosta Helsinkiin ja Kotkan Meripäiviltä Lemin kirkolle, hyvää ruokaa kotona ja ravintoloissa, kukoistavaa luontoa ja virkistäviä vesistöjä, pojan kanssa puuhastelua…