Vuoden resepti: Banaanileipä/kakku, itse koottu meze-lautanen paistettuine halloumeineen ja pitaleipineen sekä tsatsikeineen ja tabbouleh-salaatteineen.

Vuoden ravintolakokemus: Kurkkusiirappia, limeä, inkivääriä ja giniä sisältänyt drinkki sekä vesimelonisalaatti ensimmäisenä iltana Fresh-hotellin kattoterassilla Ateenan keskustassa, josta aukesi näköala valaistulle Akropolikselle. Sekä melkein kaikki yhteiset ravintolakokemukset miehen ja pojan seurassa. Etenkin mm. Lohjan Antoniossa, Turun Pippurimyllyssä ja Porvoon Rafael’s Steakhousessa.

Vuoden leffa: Everything Everywhere All at Once, Kuolleet lehdet.

Vuoden sarja: Black Mirrorin uusin tuotantokausi.

Vuoden kirja: Hannah Arendtia, Simone Weiliä, Franz Kafkaa, Herve Le Tellierin Poikkeama, Aldous Huxley’a, Ray Bradburya, Dan Kieranin Joutilas matkailija, Don Delillon Valkoinen kohina, Hernan Diazin Luotto, Ayobami Adebayon Onnenkauppaa, Virginia Woolfin Oma huone, John Steinbeckin Eedenistä itään jne.

Vuoden musiikkikappale: David Guettan Baby Don’t Hurt Me.

Vuoden isoin oppi: Just say it.

Vuoden pelottavin kokemus: Lentokoneen vessan varoitusvalojen syttyminen lennolla.

Vuoden vaatekappale: Mekot ja asut.

Vuoden liikunnallinen saavutus: Muutamien kilometrien lenkkeily ja parit patikkamatkat pojan kanssa lähikohteissa. Runsas kävely Ateenassa viikon verran. Muutaman kilometrin kävely töistä kotiin, kun ex-auto hajahti juttukeikalla. Lihaskuntotuntien uudelleen aloittaminen.

Vuoden paras hetki: Ajan viettäminen pojan ja miehen kanssa jossakin aktiviteetissa tai rentoutuen, filosofian lukeminen Euroopan vanhimman tien kupeessa aukiolla hyvän kasvisaterian jälkeen, romaanin lukemiseen tai kirjoittamiseen uppoutuminen, omaan synnyinkaupunkiin uudelleentutustuminen, Albert Edelfelt – sekä Väriä ja valoa -näyttelyt Ateneumissa ja Hans Op de Beeck Amos Rexissä, ystävien tapaaminen, juttujen ideointi, vaativat juttuaiheet.

Vuoden uusi kokemus: Uusi auto, omien ja pojan syntymäpäivien järjestäminen nyt koronavuosien mentyä, pojan ekat harrastukset, eka oma lomamatka sitten pojan syntymän, eka lomaviikko kaksin pojan kanssa, pojan eka junamatka, tuurimoottorimatka merellä, patikkareissu, traktorin ja mönkijän ajaminen papan kanssa, eka virpomareissu naapureille äidin kanssa kissanaamoilla…

Vuoden moka: Olla rentoutumatta omissa juhlissa.

Vuoden huono tapa: Vatvominen.

Tulevan lupaus: Olen todellakin, uskomatonta mutta totta, saanut romaanikäsikirjoitukseni viittä vaille kustannustoimittamista vaille valmiiksi. Iso työ, lukemattomia muutoksia ja opiskelua vuosien vieriessä. Enköhän vuoden lopussa pysty laittamaan teoksen valikoiduille kustantamoille syyniin! Media-alalla olen nyt ollut yhteensä noin sen kymmenisen vuotta ja nykyisellä työnantajalla kolmatta vuotta. Ala ja oma työ ovat kokeneet jatkuvasti valtavia muutoksia, mutta kyydissä on pysytty, vaikka välillä on annettu elämän viedä ja kokeiltu muutakin. Tänä syksynä tekemisessä on jälleen uutta potkua sekä työnkuvan muutoksista että elämäntilanteen vakautumisesta johtuen. Niin vain poika kasvaa ja itsenäistyy. Hän on osoittautunut hyvin fiksuksi ja reippaaksi sekä määrätietoiseksi hurmuriksi. Parisuhteessakin tulee pian yhdeksän hurjaa vuotta täyteen. Etenkin lapsen saaminen mullisti yhteiseloa ja meidän omia elämiä, helppoa ei aina ole ollut, mutta yhteisymmärrys ja huumorintaju sekä yhteiset arvot ovat kantaneet. Mitä uskallan luvata? Varmaankin, että jatkan kaikkea, mistä nautin ja mikä on hyväksi.

Vuoden resepti: Edelleen kreikkalainen kasvispastitsio, itämainen kanatagine, The Stew, kanamakaroonilaatikko, currywurst, nakkistroganoff, borssikeitto ja muita hyväksi havaittuja reseptejä.

Vuoden ravintolakokemus: Ehkä Toastin vegetaristiset lounaat. Hotelli Marskin aamiainen. Ja on niitä muitakin hyviä ollut.

Vuoden leffa: -.

Vuoden sarja: -.

Vuoden kirja: Kaikki Kazuo Ishiguron teokset. Ehkä Pitkän päivän ilta, Ole luonani aina ja Surullinen pianisti. Mbougar Sarrin Miesten syvimmät salaisuudet.

Vuoden musiikkikappale: Kaikki, mitä voi laulaa autossa. It’s My Life.

Vuoden isoin oppi: Uskaltaa pitää kiinni unelmistaan ja kaivaa ne esille.

Vuoden pelottavin kokemus: Ukrainan sota.

Vuoden vaatekappale: Lämpimät neuleet.

Vuoden liikunnallinen saavutus: Satunnaiset joogatunnit, El Caminito del Rey.

Vuoden paras hetki: Kovat uutiset, jatkojuttujen tekeminen, omien ideoiden ja juttujen etsinnän kautta syntyneet syvemmät jutut. Se kun oppii tavoille. Espanjan puhuminen ja Espanjassa käyminen pitkästä aikaa. Takapihalle katsominen koska vain. Hyvät hetket perheen kanssa. Romaanin muokkaustyö. Liikunnan ja seikkailun riemu. Taidenautinnot. Ystävien ja läheisten tapaaminen.

Vuoden uusi kokemus: Omaan kotiin muutto, ”puutarhatyöt”omassa pihassa, pojan eka ulkomaanmatka Espanjaan.

Vuoden moka: Eiköhän sellaisiakin löydy. Niin töistä kuin perhe-elämästä. Niistä pyritään oppimaan.

Vuoden huono tapa: Murehtiminen.

Uuden vuoden lupaus: Edelliset lupaukset osin täyttyivät ja osin kuljin sinnikkäästi oikeaan suuntaan. Lupaan edelleen, että saatan romaanini valmiiksi, toivottavasti ensi vuonna. Muutoksia on tänäkin syksynä tullut tehtyä kässäriin roppakaupalla ja se on nyt parempi. Jatkan hyvien juttujen tekemistä ja haen omaa suuntaani yhä selkeämmin. En hylkää espanjaa. Enkä liikuntaakaan kokonaan, vaikka pöpöhaasteita on taas ollut. Ja olen tietysti parempi äiti, vaimo, tytär, ystävä, ihminen.