Vapaus

 

swampys_038.jpg

Ainakin kypsyysnäyte meni mukavasti läpi. Nyt sitten jännitetään gradun kohtaloa. Voin joka tapauksessa sanoa olevani onnellinen aihevalinnastani sekä maailmani avartumisesta työtä tehdessä. Olihan projekti monesti tuskallinen; kahden maailman yhteensovittaminen, kun on tavallaan ulkopuolinen toisessa, mutta en olisi halunnut tyytyä vähempään. Yleensä matka on paljon arvokkaampi kuin päämäärä. Filosofisesta näkökulmasta elämäni tulee myös näillä näkymin hamaan loppuun asti olemaan kahden maailman yhteensovittamista. Tämäkin on kyllä valtavaa yksinkertaistamista, sillä eihän kukaan meistä koostu vain yhdestä juuresta ja elementistä. Elementtien suhteet toisiinsa eivät myöskään ole kovin selvärajaisia ja tasapainoisia. 

Olen viettänyt viimeisiä lomapäiviä jännää juttua kirjoittaen. Vastaan tulee jälleen ihmisiä, miehiä, naisia, kaikenlaisia, joiden ajatukset kouraisevat mahanpohjasta. Kun näin käy, on tartuttava tilaisuuteen ja lähdettävä juttukeikalle.

img_20160827_115545.jpg

Päätin harrastaa seikkailemista vapaa-aikanani enkä aio määritellä, mitä se tarkoittaa. Maanantaina kävin muun muassa Helsingissä juoksemassa erään uuden porukan matkassa ja sain innostettua kaverinkin mukaan. Pääsi rupattelun ja kunnon kohotuksen lomassa tekemään kierroksen vanhassa kunnon Kalliossa ja Kalasatamassa sekä meikäläiselle uudella Mustikkamaalla. Se oli kevään ja kesän ensimmäinen ulkolenkkini. Saa nähdä, koska (ja missä) seuraa jatkoa näillä keleillä. 

Töiden alkamista odotan innolla ja tietysti pienellä jännitykselläkin. Unelmoin siitä, että voisin lisäksi matkustella vähintään kerran kuussa. Toisaalta, teen mielelläni kaikenlaista muutakin mielenkiintoista, etenkin säiden salliessa. Haaveilen nimittäin myös ihanasta ruoasta, spontaaneista tempauksista, kiinnostavista projekteista, laatuajasta avopuolison kanssa, kavereiden näkemisestä, uusien kohtaamisesta ja kaikenlaisesta muusta. Ja pidempi matka muutaman kuukauden päästä olisi taas mahtava juttu. Vapaa-ajan epävirallisena tavoitteenani on matkustaa vajaaseen kolmasosaan maailman maista ennen 40-vuotissyntymäpäivääni. Mutta en suhtaudu siihen ryppyotsaisesti: laatu ennen määrää.

 

https://www.youtube.com/embed/X3D8J0irN6A” width=”560″>

Olipa kerran Etoshan kansallispuisto Namibiassa ja minä yksin yöllä teltassa… Tällaista se aamuyöstä oli. Miten kovasti voikaan toivoa, ettei vessahätä yllätä yöllä eikä tarvitsisi poistua teltasta. Mutta mikä kaikukoppa niillä onkaan elimistössä! Tätä vapaus on: Pelottaa vähän, mutta samalla on enemmän elossa kuin koskaan. Tietää, että sydän lyö ja että tämä on ainutlaatuista.

Halki Namibian aavikon, Swakopmundista Windhoekiin.

Suhteet Oma elämä Opiskelu Työ

Töykeiden tsekkien arvoitus ja sisäinen aasialainen

18557254_10155477945143578_4597268308692715478_n.jpg

Matka Prahaan ja vähän Saksan puolellekin muistutti jälleen siitä, millaista arvoa matkailu voi ihmiselle tuottaa. Hankalista ja yllättävistä tilanteista selviytyminen, uuteen ympäristöön sopeutuminen, toisen maan historian ja yhteiskunnallisen tilanteen pohtiminen, uusien ihmisten tapaaminen ja tietysti avartavat aistielämykset (ruoka, juoma, rakennukset, maisemat, musiikki) ovat olennainen osa matkailun viehätystä. Vapaus vaeltaa matkailun ja seikkailun muodossa on kyllä minulle elinehto. Parannuin matkalla jopa flunssasta, vaikka kävelin kilometrejä Prahan Vanhan- sekä Pienen kaupungin kaduilla. Lisäksi vaelsin Böömin Sveitsin kansallispuistossa ja kävin Saksan puolella ihastelemassa Bastein siltaa.

Paluu kotiin keväisestä Prahasta (heh-heh) oli myös oma elämyksensä. Merkittävintä oli havahtua siihen, että gradu on kadonnut työn alta. Se löysi alkuviikosta tiensä lopulliseen tarkastukseen. Paljastin juuri kumppanilleni, että kirjoittelen siitä, miten ihanaa oli tulla kotiin, jossa odottaa illallista kokkaava mies. Suomalaista, sopivan kokkareista perunamuusia jauhelihakastikkeella. Sehän sopii leipäkulhosta tarjoillun gulassin, knöödeleiden, rullapullajäätelön, oluen, sienirisoton ja muiden keskieurooppalaisten herkkujen jälkeen. Olipa ainakin rakkaudella tehtyä.

18582521_10155477946143578_7975464748139377768_n.jpg

Pakko on nimittäin Prahasta sanoa, että suurimmaksi osaksi palvelukulttuuri ei ollut hyvää. Tätä matkaa ennen en tiennyt, että kettuilu, tympeys ja töykeys kuuluvat asiakaspalvelijan tehtäviin, mutta nyt sekin on selvää. Joitakin piristäviä poikkeustapauksia asiakaspalvelijoiden joukosta toki löytyi, onneksi, mutta se ei valitettavasti pelasta yleisilmettä. Toisaalta, en voinut kuin miettiä, miten turistit sitten mahtavat käyttäytyä noin yleensä ottaen? Itse olen kiltti ja verrattain harvoin ilkeilyyn ryhtyvä, mutta asiakaspalvelutyötä tehneenä tiedän, että asiakkaat voivat törkeällä käytöksellä pilata heitä palvelevan päivän. Kun ihmisten eripuraisuus ja vihamielisyys toisiaan kohtaan ovat viime vuosina lisääntyneet kanssakäymistilanteissa, on varmaa, että se vaikuttaa myös asiakassuhteisiin ja asiakaspalvelijoihin.

Jos ajatellaan vaikkapa sitä, että moni tsekki ei tunnu osaavan englantia kovin hyvin, voidaan kuvitella, että osa turisteista varmasti kuittailee heille siitä tasaisin väliajoin. Kun tähän lisätään mahdollinen kansallismielisyyden lisääntyminen joidenkin tsekkien kohdalla (kuten Euroopan maissa yleensä), joista osa varmasti toimii asiakaspalveluduunissa, on huonon käytöksen noidankehä valmis.

Itse jo vannoin, etten uudestaan matkusta Prahaan yksinkertaisesti siksi, että sain tarpeekseni nuivasta ja jopa loukkaavan huonosta asiakaspalvelumentaliteetista. Toisaalta, sekin olisi kiinnostavaa selvittää, miksi käytös, ainakin turistia kohtaan, on niin kurjaa… Ehkä joku näin onkin jo tehnyt, mutta kysykääpä paikallisilta ja avartakaa omaa ja mielellään meidän muidenkin maailmaa. Miksi Prahassa saa huonoa asiakaspalvelua? Kysymys on ehkä helpompi esittää, jos viettää paikan päällä pidempään kuin kolme päivää ja pääsee soluttautumaan näiden mystisten oluenlitkijöiden piireihin. 

18622471_10155474233653578_3396645653521314065_n.jpg

Onko tällä jotain tekemistä vallankumoushengen kanssa? Miten nykyinen, trumpmaiseksi kuvailtu presidentti tähän liittyy? Miten turisti voi tähän tilanteeseen vaikuttaa?

Tsing, reportaasi in making. Näin tämä juttuprosessi meikäläisellä usein käynnistyy. Osa ideoista kuivahtaa, osa ottaa tuulta alleen ja niistäkin vielä moni muuttaa matkalla muotoaan, kuten itse elämä ja maailmanmeno. Usein intuitioni on kuitenkin oikeassa ja kun sitä lähtee seuraamaan, saapuu lopulta aarrearkun luo. 

18664388_10155474233178578_1804698967978956391_n.jpg

Mutta joo, tästä ei ollut edes tarkoitus tulla juttua. Lähdin matkalle mutsini kanssa viettämään äidin ja tyttären seikkailulomaa, joita on kerran muutamassa vuodessa. Vltavanjoen rannat muistuttivat minua siitä, miten uusi ympäristö saa tutussakin ihmisessä uusia piirteitä esille. Tapasin myös muun muassa kalifornialaisen pariskunnan, joitakin paikallisia sekä aasialaisen mimmin, joka toi mieleen kaikki aiemmat aasialaiset tuttavani. Jostain syystä aasialaisiin on aina valtavan helppo tutustua: he ovat usein avoimia, välittömiä, ystävällisiä ja uteliaita. Jyrkän tuomitsemisen sijasta he pyrkivät ymmärtämään erilaisia ihmisiä ja ilmiöitä. Eivätkä he pidä asioita tai ihmisiä muuttumattomina juntturoina, vaan jonain, mikä hioutuu ajan kanssa erinäisten prosessien ja sattumien myötä. Se on minusta hieno ajatus: jokainen päivä ja hetki on uusi mahdollisuus, jos sen haluaa käyttää. Joskus ajattelen, että ehkä minussakin asuu pieni aasialainen, joka paljastuu ensisijaisesti matkatessa.

Miniloma teki selvästi hyvää. Ja ikävistäkin kokemuksista voi rakentaa jotakin hedelmällisempää. Ihmettelemällä, havainnoimalla, tutkimalla, vertailemalla, kyselemällä ja pohdiskelemalla.

18581475_10155474233823578_6385920554033327769_n.jpg

 

Hyvinvointi Mieli Matkat Opiskelu