https://www.youtube.com/embed/Rdqzp03D-3Y” width=”560″>

Vuosi 2016…

Vuoden paras resepti: Ottaen huomioon, että kokkaan runsaasti, vastaus on ehkä tylsä, mutta borssikeitto. Vähän pidemmän kaavan herkku tuoreilla raaka-aineilla, joka sopii kylmään vuodenaikaan myös kera smetanan ja suolakurkun.

Vuoden paras ravintolakokemus: Se on varmaankin ollut Tampereella Tapas Bar Inez espanjalaisine tapaksineen ja sherryineen. Täysin päähänpistosta lähtenyt illanvietto kumppanin seurassa. Vanhoja tuttuja makuja uudessa kontekstissa. Kaiken lisäksi alkoi tehdä mieli viikunoita kotonakin. Lisäksi Japanissa, Fujin juurella ihastuttiin ikihyviksi Gusto-nimiseen ravintolaan, josta sai niin tempuraa kuin erilaista lihaa kivassa perheilmapiirissä juomabaarin ja supertehokkaan ja -ystävällisen palvelun kera. Kiinnitti huomiota, miten tarjoilija lähetti pöydästä tilauksen keittiöön erillisellä laitteella. Toki asiakkaat myös hälyttivät tarjoilijan paikalle painamalla pöydällä olevaa nappia. Myös Kampin Bravuria on ollut muutamaan otteeseen sopiva lounaspastapaikka reissailujen välissä.

Vuoden paras leffa: Dokumenteista vaikutuin ainakin ranskalaisesta Humanista. Ihan mahtava tuotos ajatuksella ja syvyydellä aidoista ihmisistä näinä tosi-tv:n kuorruttamina tv-aikoina. Oikeaa moninaisuuden kohtaamista ja tilkkujen nivomista yhteen isommiksi kuviksi. Ja huimia maisemiakin. Muuten katsottujen leffojen parhaimmistoa ovat olleet muun muassa suloiset piirretyt, kuten Zootopia, WALL-E, Frozen sekä monia muita. Miten hienoja piirretyt voivat aikuisestakin olla.

Vuoden kirja: Olen käynyt läpi aika realistisia teoksia tänä vuonna, muun muassa Burmasta/Myanmarista, Zimbabwesta ja muualta. Camus’n ajatuksia kapinoinnista ja Helsingin Sanomien historiaa sen patruunoiden ja päätoimittajien kautta. Aikamoinen eepos oli Che Guevaran 600-sivuinen elämänkerta, vaikka haukkasinkin sen muutamassa illassa. Ei se kuitenkaan moniulotteisuudessa vetänyt vertoja Dostojevskille tai Tolstoille. Maahanmuuttoon liittyvä Collierin Exodus oli maallikkomaisella tavalla kiinnostava ja ihan suositeltava kelle tahansa aihetta pohtivalle. En osaa sanoa, mikä olisi varsinainen suosikkini, sillä voiko vaikkapa Aung San Suu Kyita tai Ernesto Guevaraa verrata? Ehkä pääajatuksena olen pohtinut, mikä saa ihmisen vaikkapa istumaan parikymmentä vuotta kotiarestissa poissa rakkaittensa luota kansansa vuoksi. Mikä tekee ihmisestä ”muiden palvelijan” jopa omalla kustannuksellaan? Miksi voitto tai kuolema? Kyllä, graduni herätti osaltaan näitäkin kysymyksiä.

Vuoden musiikkikappale: Olen kuunnellut toisen kanssa yhteen muutettuani tosi huonosti uutta musiikkia. Muun muassa Toton Africa ja Nicon & Vinzin Am I Wrong ovat usein soineet korvissa etenkin bussimatkoilla välillä Tampere-Forssa. Ja Namibian aikojen suuri radiosuosikki Ed Sheeranin Thinking Out Loud.

Vuoden uusi kokemus: Maailman vaikein kysymys. Niitä olen jo luetellut vuoden kuluessa. Kai se, kun pääsee yhdistelemään vuoden uusien kokemuksien opetuksia vanhoihin oppeihin. Vaikkapa Forssan ja Namibian vertaaminen salaa toisiinsa mitä hämmentävimmillä tavoilla. Ja ehkä namibialaisen tapaaminen Forssassa juttukeikalla: se, miten erilainen tilanne olisi, jos en olisi koskaan asunut Namibiassa. Kavereiden perhetilanteet eli vauveleita pukkasi.

Vuoden isoin oppi: Aina pääsee soveltamaan sitä samaa: kyllä minä tästäkin selviän. Soveltaminen on ehkä se tärkein taito kaikessa. Oman ainutlaatuisuuden arvostaminen ja sen oivaltaminen, että kilpaileminen asioissa, joihin ei ole itse edes panostanut, on turhaa. Asioiden priorisoiminen.

Vuoden pelottavin kokemus: Etelä-Sudanin rajan ylitys. Koko Itä-Afrikan-reissu ennakolta jännitti ja kuumotti kaikilta osin. Jos yhteen reissuun voi ympätä kaiken, mikä maailmassa eniten pelottaa ja huolestuttaa, se löytyy tältä matkalta. No mercy. Hatunnosto Rauli Virtaselle ja muille säännöllisesti kriisialueilla töitä tekeville/tehneille: vaatii ammattitaidon ohessa aikamoista paineensietokykyä.

Vuoden vaatekappale: Keniasta Kiberan slummista HIV-positiivisten naisten työpajasta hankittu laukku, joka on saanut tuntemattomilta paljon kehuja. Herkistyn, ja olen jopa sanonut, että kunpa tekijät kuulisivat tämän. Japanista Tokion Harajukusta ostetut kengät ja vekkihame. Koska olen nainen.

Vuoden liikunnallinen saavutus: Lenkille ja ryhmäliikuntatunneille raahautuminen aina, kun sairastelulta ehtii. Jaksaminen on saavutus.

Vuoden paras hetki: Kun koki tehneensä oikein hyvän ja haasteellisen jutun omien periaatteiden mukaisesti. Edistyminen ja kasvaminen, itsensä toteuttaminen. Jokainen aamu, ilta ja iltapäivä, kun näkee maailman kivoimman pojan.

Vuoden moka: Alkuvuodesta liian monen asian tekeminen yhtä aikaa. Se ei oikeasti koskaan kannata. Keskittyminen johtaa hyviin tuloksiin.

Vuoden huono tapa: Liika somettaminen. Se hajaannuttaa keskittymiskykyä.

Uuden vuoden lupaus: Lupaan pyrkiä elämän tasapainoon ja onnellisuuteen sekä ystävällisyyteen muita kohtaan. Lupaan olla hyväksyvämpi.