Uskalla uusiutua!

On se hienoa ensi viikolla siirtyä 30 vuoden rajapyykin yli, kun on vielä asepalveluskin suoritettu! Huh-huh, kaikkea sitä kokee – ja tässä kohtaa tarkoitan nimenomaan vanhenemista. Huomasin muuten, että tässä blogissa on jotain tuttuja elementtejä: www.city.fi/blogit/urbaaniviidakkoseikkailijatar. 🙂 Hauskaa. 

Muutuin ensi kertaa pariin vuoteen kunnolla naisellisen näköiseksi uuden hiusmallin myötä. Aina pitää uskaltaa kokeilla uutta, ja kun en ollut varma, että ollako nyt tumma vai vaalea, niin pyysin muodikkaasti molempia. Kyseessä on siis liukuvärjäys, jo jonkin aikaa pinnalla ollut tukkatyyli. Tällä ei ihan hirveästi maastouduta, mutta ainahan tarvittaessa voi ajaa vaikka kaiken pois? 🙂 Minua kun ei pelota.

Olen taas vaihteeksi tehnyt aika radikaaleja ratkaisuja elämässä, ja tuskinpa ne tähän tulevat päättymään. Kirjoitan jatkossa vähintään freelancerina, enkä vierasta hurjiakaan teemoja tai kummallisiltakaan ensi alkuun vaikuttavia aiheyhdistelmiä. 

Uskalla kokeilla rajojasi. Aina täytyy uskaltaa uusiutua. 

Onko ylipäätään mahdollista sanoa, missä tai kuka on viiden vuoden kuluttua? Onko se tarkoituskaan? En minä ainakaan 25-vuotiaana olisi osannut ennustaa, miten monta haavettani tulisinkaan toteuttamaan, puhumatta, että 20-vuotiaana olisin tiennyt. 

Olen vain aina mennyt sinne, minne olen halunnut mennä, kun mahdollisuus on tarjoutunut, ja tehnyt hyvin paljon duunia parhaani antaen. Opetellut uutta. Joustanut. Sopeutunut. Pitänyt päämäärät mielessä. Pyrkinyt tunnollisuuteen ja ahkeruuteen. Herännyt mielelläni hommiin ennen auringon nousua tai vaikka keskellä yötä. Testannut itseäni. Rakastanut niitä juttuja, joita olen tehnyt. Löytänyt ikävistäkin hetkistä jotain hyvää. Tajunnut aina jossain kohdassa, että ”Minun ei pitänyt pystyä tähän, mutta pakko se kai on uskoa”. Uskonut periaatteisiin. Osannut ihmetellä uutta.