Työni puolesta pääsin tutustumaan kemianalan jätin BASFin Ludwigshafenissa sijaitsevaan viinikellariin. BASF on vuonna 1865 perustettu saksalainen yritys, pelkästään Ludwigshafenissa BASF työllistää yli 40 000 ihmistä. Aikanaan BASFilla on ollut myös omia viinitarhoja täyttämään vieraiden ja työntekijöiden viinitarpeita, mutta tänä päivänä se on keskittynyt vain viinien välittämiseen. Kuulin jostain että se on Saksan kolmanneksi suurin viinitukkuri.  Viinejä voi käydä ostamassa paikanpäältä tai tilata kotiinkuljetuksena.  Osa viineistä on BASF exclusive, tällöin koko kyseisen viinin vuosikerta on yksin oikeudella vain BASFilla myynnissä. Hinnat näyttävät olevan kohtuullisia, mutta vastaus toimituskuluista Suomeen ei vielä ainakaan vakuuttanut meitä tilaamaan.

Kellarivierailun lisäksi pääsimme maistelemaan viinejä ruokailun yhteydessä. Ryhmän suosikiksi nousi espanjalainen Rijoja, itse lämpenin kyllä myöskin Douron laakson punaiselle sekä tietenkin saksalaiselle Rieslingille. Uusiseelantilainen sauvignon blanc herkukkaisuudellaan ei saavuttanut keneltäkään meistä ylistyssanoja, kyseisessä yksilössä herukkaa oli jo aivan liikaa.  Illan yllättäjä oli kuitenkin alkumalja, meille tarjottiin perinteisellä menetelmällä valmistettua brasilialaista kuohuvaa. Rypäleetkin siinä olivat samppanjablendistä tutut Chardonnay ja Pinot Noir, ja täytyy sanoa että tämä oli ehdottomasti positiviinen yllätys, samppanjamaisia piirteitä oli havaittavissa.

Nämä viinit maisteltiin:

Serra Gaucha, Miolo, 2009

Weingut Kranz, Ilbesheim Weissburgunder trocken, Pflaz, 2012

Weinhof Scheu, Sonnenberg Reisling trocken, Pfalz, 2011

Salomon & Andrew, Sauvignon blanc, Malbourgh, 2012 

Weingut Wageck Pfaffmann, Wageck Sauvignon blanc Fume Reserve, Pflaz, 2012

Quinta do Vallado, Touriga Nacional, Douro, 2010

Compania Vinivola del Norte, Contino Reserva, Rioja, 2007 

Alois Kracher, Cuvee Beerenauslese, Burgenland, 2010