Maanantai

Nyt ollaan kuulkaa jännän äärellä. Huomenna astun uusiin työkenkiin ja alotan uudessa työpaikassa, kääk. Työpäivät nyt on onneksi perus pikaruokaravintolan lyhyisiä ja muutenki varmaan aika perus kauraa, mutta oon vaan sellanen jännittäjä. Sopeudunko sinne? Onko uudet työkaverit kivoja? Noh, nää nyt on sellasia asioita, mitä saa selville ajan kanssa. Kyllä mä uskon että ihan hyvin tulee menemään, tai sitten laitetaan menemään.! Mitäs sitä turhia murehtimaan ennen aikojaan. Keskiviikkoa pelkään kyllä ihan tosissaan, koska oon lähiaikoina kokenu sellasia ihan ihme väsymyskohtauksia, että hyvä kun kättä jaksaa nostaa. Ne kestää parisen tuntia ja sitten menee ohi (tai siis sitte tuntuu enää silleen normaalilla tavalla väsyneeltä…) ja oon sitte töissä 8.00-21.30. Onneks yhestä kolmeen on parin tunnin tauko, missä vedän varmaankin kaikki superfoodit ja energia boosterit napaan, että jaksaa taas. Onneks tälläsiä päiviä harvemmin on. Oon siis tehnyt nyt syksyllä opettajien sijaisuuksia eri kouluissa ja keskiviikkona kyseessä sellanen ja työvuoro tuolla uudessa paikassa heti perään. En kyllä tosiaan halua valittaa, koska niinkun kirjotinkin jo jossain postauksessa, niin oon erittäin kyllästyny vaan olemiseen. Ihanaa saada jotain rytmiä elämään ja oikeesti mahdollisuus tienata rahaa tulevaisuutta varten.

Oon alottanu kanssa tähän samaan aikaan pääsykokeisiin lukemisen. Vielä kun sais tän yöt valvottavan yskän pois, niin sais vielä jatkaa urheiluakin. Toivottavasti en haukkaa kerralla liian isoa palaa kaikkea, kun oon tosiaan vaan laiskotellut käytännössä koko syksyn. Kaipa se on vaan tottumis kysymys, että saa taas erilaisen rytmin ja tottakai pitää muistaa myös rentoutua.

Noh, kylläpä sitä voi tyhjästä paljon juttua ilmeisesti nyhjästä. Ei mulla mitään asiaa pitäny edes olla. Meenkin tästä keittelemään kahvia ja henkisesti valmistautumaan huomiseen koitokseen!