Haluaisin pitää Coldplaysta. Kaiken järjen mukaan minun pitäisikin. Coldplay on ihan jees. Mutta vain ehkä liian jotain. Liian tylsää? Liian helppoa?

Coldplay on vähän kuin kiltit miehet. Mukavaa, mutta päältä päin tylsää.

Minä pidän vaikeasta. Niin miehissä kuin musiikissa.

Olen pitänyt miehen vaikeutta ja tunnevammaisuutta haasteena: mitä oudompi, sitoutumiskammoisempi ja salaperäisempi mies, sitä enemmän kiinnostun. Ja mitä vähemmän vastauksia tekstareihin tulee ja mitä epäluotettavampi mies on, sitä kiinnostavampi ihmissuhde.

Sanalla sanoen: olen kusipääaddikti.

Tai ainakin olin.

Usein kuulee sanottavan, että renttuihin rakastuvat naiset yrittävät jollakin tapaa parantaa heidät. Yrittävät hoivata ja saada muuttamaan huonot tapansa. Yrittävät tehdä kusipäärentuista sliipattuja kultapojuja. Minä en. Jos haluaisin sellaisen hyväkäytöksisen kiltin pojan, miksen hankkisi jotakuta, joka on sellainen jo valmiiksi?

En oikeastaan edes tiedä varsinaisia motiivejani. En, vaikka niitä on aikanaan tullut mietittyä ja ylianalysoitua aivan liian monta pitkää iltaa.

Ehkä minusta vain tuntuu siltä, että suhteiden eteen täytyy tehdä töitä, ja niiden täytyy olla vaikeita. Jos kaikki sujuu ensitapaamisesta asti liian helposti ja hyvin, on jotakin pakko olla vialla. Ja jos ei ole, jokin ongelma on pakko kehittää. Ehkä siksi on kätevää ihastua niihin ongelmatapauksiin ja sitten kehittää niistä pakkomielteitä, ongelmia ja draamaa.

Onpahan jotain jännitystä elämässä.

Mutta kaikkeen kyllästyy. Minä olen kyllästynyt kusipäärenttuihin. Kyllästynyt kaikkeen siihen vaikeuteen. Mikseivät ihmissuhteet voisi olla mukavia ja helppoja? Ei kai helppous aina tarkoita automaattisesti tylsää?

Aion vaihtaa miesmakuani. Aion ottaa selvää, millaisia kiltit miehet oikeastaan ovat. Ja aion kuunnella pitkästä aikaa Coldplayta.  Tää uus on oikeastaan aika jees ihana.

http://www.youtube.com/watch?v=1Kf_6BWcOOg

”…Maybe I’m in the gap between the two trapezes. But my heart is beating and my pulses start cathedrals in my heart.”

Ps. Saatoin löytää sen nojailuseuralaisen.