Automatka Pisasta Sienaan kesti pysähdyksineen pari tuntia ja hulluun liikenteeseenkin alkoi jo pikkuhiljaa tottua. Välimatkat ovat Manner-Euroopassa Suomeen verrattaen lyhyitä, joten auton vuokraus on yleensä hyvä idea. Tuntui jotenkin vapauttavalta, että tie oli auki ihan mihin tahansa. Rooman kyltin kohdalla voitiin oikeasti todeta, että kyllä, kaikki tiet vievät Roomaan! 

Siena oli näkemisen arvoinen vaikka visiitti kestikin vain vuorokauden – vaikuttava arkkitehtuuri yllätti meidät kaikki. Valtavia keskiaikaisia goottirakennuksia ja kujia, jotka kätkivät sisäänsä kahviloita ja herkkukauppoja. Myös hyviä shoppailumahdollisuuksia löytyi, vaikka ei olisi etukäteen osannut kuvitella. Sienan kuuluisin nähtävyys, simpukan muotoinen pääaukio Piazza del Campo oli täynnä turisteja. Aukion keskellä oli varjoinen kohta, jossa monet istuskelivat hellettä piilossa.

<

Kaduilla vaeltaessa ei voinut olla poikkeamatta pieniin herkkuputiikkeihin. Satuimme kävelemään sisään Consorzio Agrario Sienaan, joka oli unelmien ruokakauppa. Lihoja, hedelmiä, pastaa, gnoccheja, oliiviöljyä, tryffeleitä, pikkupurtavaa ja leivoksia. Kaupasta voisi hakea ihan kaiken hyvälle piknikille. En olisi millään halunnut lähteä ulos, mutta parkkikiekko alkoi raksuttaa viimeisiään ja oli aika lähteä. Mukaan tarttui tryffelipurkki, josta ajattelin tehdä kotona kastikkeen gnoccheille. Sekä pala kuuluisaa panforte-hedelmäkakkua, joka on maustettu hunajalla, kuivatuilla hedelmillä, mausteilla ja mantelilla. Pieni pala riitti, sillä kakku oli todella makeaa.

Lähdimme huristelemaan autolla Sienan kukkuloille kohti hotellia ja hyvää ravintolaa.