Pahimpia on aamut joiden päättymistä ei näy

Mulla on jostain syystä toistunut nyt melkein jokainen työpäivä samalla kaavalla.

Aamut on ihan supervaikeita. Ei ne suomessa olleet. Herään seitsemän maissa niinkuin suomessakin, mutta oon jostain syystä ihan turhautunut ja ihan että eijeijei en halua antakaa mun nukkua. Siis tää on varmaan arkipäivää monelle 😀 mutta suomessa menin oikeasti ihan hyvillä mielin kouluun, aikaisinkin.

Tää saattaa ehkä johtua siitä että aamulla tuntuu niin ylitsepääsemättömän vaikealta kulkea junalla ja kävellä vielä jonkun aikaa työpaikalle.

Sitten kun pääsen työpaikalle, elämä on taas kivaa ja viihdyn siellä. Lounaalla iskee yleensä pieni angsti kun en tajua mitään mitä muut puhuu ja muutenkin tuntuu ettei mulla olisi edes puhumista niiden työmiesten kanssa vaikka osaisinkin samaa kieltä. Siis on ne mulle mukavia ja hauskoja tyyppejä mutta kun on tottunut syömään lounasta niiden läheisimpien luokkakavereiden kanssa niin tää on ainakin nyt aluksi pieni shokki. 😀

Kun lähden töistä, mulla on aina aivan sairaan hyvä fiilis, oon tosi tyytyväinen itseeni ja illallakin oon yleensä hyvällä tuulella. Tänään paistoi taas aurinko täydeltä taivaalta ja mun oli aivan pakko ostaa jäätelöä jätskikiskalta. Oli niin hieno tunne tästä kaikesta taas jälleen kerran.

Sitten tulee taas aamu ja elämä on hetken paskaa. Ärsyttävää, kunpa voisikin herätä vaan ihan neutraalilla fiiliksellä.

Tästä päivästä on vaan sanottava, että oli NIIN siistiä kun mun piti hioa neliön muotoisia sohvan rakenneosia hiomakoneella, ja Jesper ja yksi toinen työmies seurasi tarkasti vieressä. Ne näytti ainakin viisi kertaa että ”ei noin vaan näin” kunnes ne oli tyytyväisiä siihen mun työn jälkeen.  Jesper näytti yhden kokonaisen palan hiomisen ja teki tietenkin jossain minuutissa siitä täydellisen. Mulla menee hieman kauemmin. :D

Tää on vaan niin hienoa kun nyt on pakko opetella tekemään täydellistä tulosta kun tuotteet menee oikeasti asiakkaille eikä ole mitään prototyyppejä. Koulussa meillä ei siis paljoakaan sitä töiden laatua valvota. Tästä oppii niin paljon. :)

Hups, tulipas tylsä juttu kun ei ole yhtään uusia kuvia laittaa. Ensi kerralla sitten!

– Kata