Kilometripostaus viikonlopusta

Hei ihmiset. Nyt on taas yksi viikonloppu takana. En vois olla enää onnellisempi näistä kesäilmoista, ei malttaisi olla sisällä enää yhtään. Voisin istua 12 tuntia vaan ulkona tekemättä mitään ihmeellistä, ihan vaan onnellisena siitä ettei ole kylmä. Mulla on nyt taas aika paljon sanottavaa kaikesta siitä mitä oon tehnyt!

Lauantaina oltiin tosiaan piknikillä tämmöisessä puistossa. En jostain syystä ottanut enempää kuvia, täällä on kokoajan niin paljon kuvauskohteita että rupee jo ihan väsyttämään. 😀 Enkä tästäkään kuvasta taas tiedä tekeekö tää tolle paikalle mitään oikeutta. Joka tapauksessa oli taivaallisen lämmintä ja sain rusketusrajan käteen.

Illalla törmättiin sattumalta katufestareihin. Ylläoleva video antaa ehkä jotain käsitystä minkälaista siellä oli, musiikki vaan oli parempaa ja katu vielä pakkaantuneempi täyteen ihmisiä. Ihmisiä oli siis ihan hulluna, kaljaa ja ruokaa sai ostaa kaikista kadulla olevista ruokapaikoista, missään ei näkynyt yhtäkään järjestyksenvalvojaa mutta kaikki oli hyvin. Suomessa tilanne olisi vähän erilainen, höystettynä miljoonalla poliisilla ja keltaliivisellä henkilöllä natseilemassa siitä juotko kaljan muovisesta vai lasisesta pullosta ja keneltä sen ostat. 

Tunnelma oli kuitenkin aivan ihana , musiikki oli hauskaa ja tanssittavaa ja rakastuin taas tähän kaupunkiin vähän lisää. En oo tiennyt että näin lähellä Turkua on tälläinen meininki elää:) 

Tänään en tehnyt mitään erikoista, olin menossa kirpparille mutta se oli niin vaikeassa paikassa etten löytänyt sitä, löysin sen sijaan kadun missä ihmiset myi vaatteitaan. Sieltä löytyi tämä ihana paksu villatakki.

Rakastan tota kaulusta, täällä on usein aika tuulista ja toi suojaa kaulaa just hyvin.  Kesälläkin tarvitsee paksuja neuleita ulkona istumiseen. :) Hintaa oli noin 5 e.

Yritin kuvata pisamiani mutta ei ne kyllä paljoa tässä näy :D

Tää taas voi olla mun osuuteni the naked truthiin… :D Ihankun muutenkaan käyttäisin paljoa meikkiä, tuntuu että se kiinnostaa kokoajan vähemmän. Baariin lähtiessä asia on tietty eri.

Ei muuten yhtään vituta mennä huomenna töihin, nyt tuntuu jo niin kivalta nähdä työkavereita. Herra pomo vaikuttaa edelleen yhä mielenkiintoisemmalta tyypiltä, olisi kiva jos ehtisi tutustua siihen vielä enemmän sinä aikana kun olen täällä.

Ainiin mulla on vieläkin lisää asiaa…

Tämä biisi. Rakastuin tähän joku pari vuotta sitten, nyt se tuli uudelleen vastaan ja kosketti entistä enemmän. Niin mun tilanteeni ja elämäni just nyt.

I work until it’s late, walk in and close the gate

I look in the window and I gaze at my face

Every line and every abrasion

This took my life to make, this took my life to make

On my own, no poison in my bones

On my own, this is where I build my home
 

– Kata