Työporukka

Sain viimein kuvan miekkosista jotka on olleet mulle kaikista tärkeimmät naamat täällä Tanskassa viimeiset 10 viikkoa. 

Minä päätin näyttää jyrsijältä, mutta KATTOKAA NYT NOITA NAAMOJA! Mun kullat. Ja tästä puuttuu yksi kenen kanssa tulin melkein parhaiten toimeen, ihana Jarek. Harmittaa kyllä tosi paljon että se ei päässyt mukaan tähän kuvaan, mutta pääasia että tässä on muut 🙂 

Vasemmalla on Gregorz, verstaan ”päämies” joka on päävastuussa tilauksien hoitamisesta. Tosi taitava käsistään ja fiksu mies. Vaikutti ensin vakavalta mutta kyllä se huumoripuolikin sieltä pian löytyi!

Dawid on ihan mahtava sekopää 😀 Kun muut vaikutti vielä hiljaisilta, tää lauloi täyttä kurkkua puolalaisia lauluja. Ei ollut yhtäkään huonoa päivää, joka ikinen päivä toi sama hymy ja hullu huumori! KATARINA DON’T STRESS. KATARINA YOU SMILE! We all family here! Don’t stress! Dawidin jutuille sai ihan joka päivä nauraa kaksin kerroin, lattian lakaisu esimerkiksi kulki käsitteellä Guitar hero. Take your boyfriend (luuta) and do the guitar hero please!

Daniel oli myös tosi fiksu ja taitava puuseppä, hoiti asiakaspalvelua ja teki suurimman osan päivistä toimiston puolella. Supermukava!

Pomoa ja kaikkien tuotteiden suunnittelijaa Jesperiä nyt oonkin varmaan jo hehkuttanut, ihan mieletön tyyppi. Kuvasta tuskin välittyy miten vaikuttava persoona se on livenä. Rauhallinen ja hillitty mutta mieletön huumorintaju, ihan mahtava siis :)  

Harmi kun ihana Jarek tosiaan jäi puuttumaan mutta meistä tuli tosi hyviä kavereita, en tajua miten voinkin olla henkisesti niin samalla tasolla 35-vuotiaan miehen kanssa :D huumorintaju just kohdallaan ja se ymmärsi jotenkin aina heti mitä ajattelin ja musta tuntui että se tykkäsi musta yhtä paljon kun minä siitä. Niin harmi että pitää jättää tälläsiä ihmisiä menneisyyteen eikä niitä saa kantaa mukana Suomeen!

Oon vieläkin vähän pää pyörällä tästä työharjoittelusta enkä ole vielä tajunnut että tää on kaikki jo ohi, toivon ettei pahempi ikävä iskisi. Oon jokatapauksessa maailman onnekkain että sain tavata nää tyypit ja tehdä töitä niiden kanssa. Ne opetti mulle ihan uudenlaisen suhtautumisen elämään ja työntekoon. Miettikää nyt että niitä on vaan 5 ja ne on tehnyt 2-3 vuotta intensiivisesti töitä yhdessä ja heittää edelleen läppää toistensa kanssa joka päivä ilman kummempia riitoja. Onnistuisiko naisilla sama? Voin kertoa että ei. :D 

Sydän.

– Kata