I’ll do whatever just to stay alive

Noniin tammikuu, menepäs nyt ihan nätisti ohi. Siis tää perhanan kuukausi! Se on kestänyt jo nälkävuoden. Nyt riittää kiitos. Tää tammikuu on jo upea edistys viime vuoden ahdistuksista mutta silti… En mä vaan nää mitään hyvää talvessa. Mua ei kiinnosta toi ulkona oleva valkoinen maisema.

Tammikuu on myös aina mulle se kuukausi milloin kriiseilen elämästä. En mä vieläkään ole laiha eikä mulla ole vieläkään poikaystävää, eikä oman alan töitä. Sen kanssa pitää vaan elää ja jaksaa pyörittää arkea jumalattoman pakkasen ja pimeyden keskellä. Ei hyvä kombinaatio. Tiedän kyllä että hoidan kaiken ihan kunnialla ja selviän tästä ihan hienosti sinne kevääseen saakka, mutta kun… Oon korviani myöten täynnä! 

Mä päätin tänään että mun elämän on muututtava. Meinaan räjähtää siitä miten paljon haluan ulkomaille. Ja kokea kaikkea mahdollista uutta. Oon näköjään vähän tälläinen että musta tuntuu helposti että jämähdän paikalleni, ja se on mun pahin pelkoni. Onneksi kahden viikon päästä päästään viimein Tukholmaan huonekalumessuille, siellä saa tavata paljon uusia kasvoja ja puhua ruotsia, jes!

Kirjotan tänne seuraavaksi vähän feminismistä, koska mulla on viime viikot pyörinyt aika montakin siihen liittyvää asiaa päässäni!