A blast from the past

Tossa oon minä ja mun kaveri Riihimäki Rockin aikaan kesällä 2010. En tajua miten toi kuva on voitu edes ottaa tällä vuosituhannella. Siis mulla on kädessä joku vadelman makuinen lonkero, anteeksi mutta mitä helvettiä? Muuten toi tyyli on ihan menettelevä kun miettii miten Riihimäki olin vielä tuona kesänä. Eli toisin sanoen white trash. 

Viime lauantaina tuli oleiltua entisessä kotikaupungissa, ja musta tuntui vaan ihan käsittämättömän vanhalta. Aika on siellä niin pysähtynyt. Jotenkin mua hymyilytti silti, alan jotenkin lämpenemään koko menneisyydelleni. Teini-ikäisenä on joka tapauksessa vaikeaa, turha siitä on tiettyä paikkaa syyttää. Oon ylpeä että se paikka opetti mut kovaluontoiseksi. Nyt osaan arvostaa oikeasti hyviä ihmisiä ja asioita.

Oon vaan muuttunut ihmisenä niin totaalisesti.

Ja nyt kun sain harjoittelupaikan, katson juuri salikortteja tuosta samasta kaupungista. Tuntuu ehkä hieman oudolta, kun en ole paikan palveluja käyttänyt neljään vuoteen. Ehkä tää on ihan hauska kokemus!