Takaisin Turkulaiseksi

Sanoin vähän ennenaikaisesti että matkalaukkuelämä olisi jotenkin ohi. Nythän se vasta alkaa ja jatkuu siihen asti kun mulle luovutetaan uuden kämpän avaimet. Tähän mennessä olen käynyt kahdessa näytössä ja tänään on ainakin kaksi vielä edessä. 

Täällä mä osaan hengittää. Ja tää on nyt ja aina mulle eniten koti koko Suomessa. Onnibus on pelastanut edestakaisin ravaamisen porukoitteni luota tänne, olen maksanut nyt kolmesta kaksi tuntia kestävästä matkasta yhteensä 10 euroa! En halua käyttää VR:ää enää koskaan.

Näyttöjen välissä olen lorvinut Tiirikkalassa mistä kirjoitan tätä nytkin. Vihdoinkin tälläinen kahvila missä on sopivan rento tunnelma, sopivan avoimet tilat ja kotoisat sohvat. Mielestäni ketjukahvilat vois jo kuolla sukupuuttoon. 

Monet ovat valittaneet paikan asiakaspalvelusta, mutta ne 4-5 kertaa kun olen täällä tällä viikolla ollut, palvelu on ollut joka kerta tosi ystävällistä.             Kun tilasin kahvin, takanani ollut tuulipukuinen mies tilasi kahvin ja 16 senttiä kuivaa valkkaria. Tykkään tästä kaupungista 🙂

Rakastan Humalistonkadun UFFin uutta vintage-alakertaa. Oisin ottanut tän päheyden mukaan jos se ei olisi maksanut 16 e. Se on musta hieman liikaa käytetystä villapaidasta joka ei edes ole villaa :D mutta muuten ihan mieletön!

Kyllähän mä tänne taas asetun.  Yritysidea luokkalaisen kanssa on tulilla, ja pian saan asua omassa asunnossani täällä. Ennen kesää ei ole mitään tarvetta lähteä pois. Tiedän vaan että viimeistään kesällä levottomuus iskee taas ja haluan Tanskaan. Mutta ei mietitä sitä nyt!

Tajusin että nythän on helmikuu. JES. Aina niin siistiä kun tammikuu on selvitetty!

:D