Hope is everywhere

Tälläinen fiilis mulla on ollut tässä pari päivää. Kunpa tietäisittekin miten hyvältä se tuntuu kaiken raskaan jälkeen.

En ollut nyt esimerkillinen bloggaaja, en ottanut kameraa mukaan viikonlopun viettoon, mutta täytyy varmaan tyytyä vaan kuvailemaan ulkona olevaa ilmaa. Porukat asuvat siis maalla, mistä kerroinkin jouluna. Tuolla on nyt -25 astetta pakkasta, kaikki on huurussa ja vitivalkoista, ja aurinko paistaa niin kovaa ja korkealta kuin se vaan voi tammikuussa paistaa. Ikkunasta aukeaa siis ihan uskomattomat näkymät järvelle!

Tanskalaisesta puuverstaasta vastattiin kohteliaasti . ”Do you by any change speak Danish?” En valitettavasti, mutta ei se mitään, löydän toisen paikan.

Välillä elämä tuntuu liian raskaalta ja vaikealta kantaa mutta sitten tulee päiviä kun kaikki onkin kevyttä ja helppoa ja millään ei oikeastaan ole suurta tai vakavaa väliä. Nyt tuntuu siltä.

http://www.youtube.com/watch?v=6FjpJuE32OU

Tätä biisiä kuuntelin viime keväänä, kun alkoi olla ensimmäisiä t-paitailmoja ja istuttiin Aurajoen rannalla ekat siiderit kädessä. Se toivon tunne ja aurinko, priceless. 🙂

– Kata