Kesähaaveilua

Mulla on niin ikävä kesää, niin jumalaton ikävä. Musta tuntuu että se on joka vuosi ihanampi ja kaipaan sitä tässä vaiheessa vuotta joka kerta enemmän, raastavammin.

Tänään junailin takaisin Turkuun, kun odotin junaa aurinko paistoi älyttömän kirkkaasti ja lämmitti kasvoja, ekaa kertaa varmaan puoleen vuoteen. On se kumma miten se voi heti vaihtaa koko ajatusmaailman uudeksi, tehdä kaiken positiiviseksi. Miten sen voiman voikaan unohtaa aina muutamassa kuukaudessa.

Olin vielä pari päivää sitten huolestunut ja väsynyt ja stressasin että pärjäänkö Tanskassa ja tuleeko siitä reissusta mitään. Auringossa seistessä ajattelin että tietenkin minä pärjään ja kaikesta tulee mahtavaa.

Kun kävelin pitkin Turun katuja kotiini, ilta-aurinko valaisi vielä vähän katuja. Yhtäkkiä muistin taas sen, miten ihana, ihana kaupunki Turku on kesällä. Paratiisi. Ja minä saan asua täällä. 

Viisi viikkoa niin alkaa mun kesäni, ensin keväänä Tanskassa. Oon just nyt taas täysin rahaton ja kusessa parin koulutyön kanssa mutta en anna niiden häiritä tätä mun auringon valaisemaa mieltäni :) 

Tässä on yksi niistä biiseistä jotka saa mut muistamaan kesän elävästi.

Minä haluan hieman huvia, seikkailuja, leiritulia

Olla nuori ja tanssia nurmikolla 

Ja rakastaa sinua

– Kata