Kuka olin kolme vuotta sitten

Tästä haasteesta mulle tuli ensin mieleen, että mulla ei taida olla aiheeseen mitään ihan hirveän mullistavaa sanottavaa. Kevät 2012 oli niin vähän aikaa sitten! Aika on mennyt ihan järjetöntä vauhtia , en ole itsekään tajunnut sitä. Samalla on kuitenkin tapahtunut sen verran että olenhan mä väkisinkin eri ihminen kuin silloin.

Keväällä 2012 olin opiskellut koulussani puoli vuotta. Turku tuntui vielä vähän ”pelottavalta” ja tuntemattomalta paikalta. Sitten aloitin työt UNICEFilla, ja löysin kunnolla paikkani kaupungissa. Olin ennen työtä vasta vähän alkamassa avautua Riihimäki-minästä joka oli aina ihan lukossa. Muistan että pääsin monien hakijoiden joukosta haastatteluun myös erääseen jokilaivatyöhön. Haastattelussa pelkäsin niin paljon että tärisin. Juuri tuollainen stressaaja mä olen joskus ollut! Kiitos elämän olen nyt osannut helpottaa ja ottaa itseni vähemmän vakavasti.

Elämäni kannalta oli juuri oikein että pääsin UNICEFille jokilaivan sijaan. Jatkuva ihmisille puhuminen ja sosiaalisuus avasi mut. 2012 taisi olla se vuosi kun tajusin vahvimmin kuka oikein olen. 

Voisin myös uskaltaa sanoa että näissä kolmessa vuodessa olen kasvanut aikuiseksi. Lapsi sisältä ei lähde koskaan mihinkään, mutta nyt alkaa tuntua ekaa kertaa siltä että olen aika kaukana teinistä. Joo tiedän että nauran tälle lauseelle viiden vuoden päästä, että juu niin varmaan, mutta kuitenkin. Nykyään osaan puhua paljon vanhempienkin ihmisten kanssa ihan normaaleja keskusteluja ja pitää itseäni yhtenä heistä. 

Olen tavannut Turun kautta niin paljon uusia inspiroivia ihmisiä että olen oppinut paremmin tunnistamaan minkälaisten ihmisten kanssa mun kannattaa viettää aikaa, keidät kannattaa jättää taka-alalle ja minkälaisista tyypeistä tykkään ihan helvetisti. Se on aika rentouttavaa. Olen alkanut uskoa että maailmassa on oikeasti aika todella paljon hyviä ihmisiä.

Jos pitäisi joku neuvo sanoa sille minulle vuonna 2012, on se vaan että tee kaikki juuri niin kuin teetkin. Mitään en muuttais. Oikeeseen suuntaan oon mennyt.

 ”Olisin voinut elää toisen elämän, mutta tätä elämää en toisin.”