Mikä meitä naisia oikein vaivaa

Näköjään tää pimeä syksy innostaa istumaan koneella ja kirjoittamaan, just niin kuin ajattelinkin.

Tänään tuntui siltä että vihaan naisia. Vihaan kaikkia niitä ongelmia mitä naisilla on , toisen selän takana puhumista vain että itse nousisi pari porrasta ylöspäin, kaikkea itsekkyyttä ja neiteilyä. Oon selittänytkin tänne miten paljon vaikutuin Tanskan työporukasta, siis ne kuusi miestä on tehneet siellä töitä kolme vuotta JOKA PÄIVÄ 8 tuntia päivässä, ja siellä ne vaan hymyili ja heitti läppää keskenään! Välillä tietty jollain paloi käpy toiseen ja kirosanoja lensi mutta sen jälkeen ilma oli täysin puhdas ja kohta ne jo leikki hippaa keskenään tai muuta vastaavaa. Naisten kesken nää asiat ei vaan toimi näin enkä voi mitenkään ymmärtää sitä. Naisten tapa on mennä tupakalle ja kuiskia keskenään että Mitä mieltä sä oot hei tosta Tuijasta. Minkä helvetin takia?

Sanoin vähän aikaa sitten että mulla ei ole ketään ihmistä nyt elämässä jonka käytös ärsyttäisi tai hiertäisi. Ei mulla periaatteessa olekaan.  Yhteen mulla vaan paloi hermo tänään. Eikä siitäkään tarvitsisi välittää jos olisi hyvä ignooraamaan ja huolehtimaan omista asioistaan. Mua vaan jaksaa turhauttaa se, miten vähättelevästi tää ihminen suhtautuu muhun. Ei koskaan tietenkään päin naamaa ole ilkeä mutta mä aistin sen miten sitä ei kiinnosta puhua mulle ollenkaan. Me ollaan sen verran paljon tekemisissä että musta olisi kiva tutustua paremmin, siksi yritän välillä kertoa juttuja omasta elämästäni, sitä miten mulla meni Tanskassa ja niin edelleen. Tää ihminen reagoi selaamalla älypuhelintaan ja katsomalla muualle. Siksi en puhu sille myöskään oikeastaan ollenkaan enää. Ja tää ihminen on myös yksi pahimmista selän takana puhujista koskaan, sellainen joka oikein nauttii siitä. 

Musta tosiaan tuntui siltä että haluan muuttaa jonnekkin peräkorpeen jonkun miehen ja koiran kanssa ja asua siellä, nähdä parhaita kavereita ehkä kerran viikossa ja siinä se. En halua olla enempää tekemisissä naisten kanssa. En vaan jaksa.

Asiaan täysin liittymättä, näistä tyypeistä mulla ei ole mitään pahaa sanottavaa. Ei ole koskaan ollut. Mun smurffiperheeni 🙂

– Kata