Mitenhän tätä viikkoa ja kaikkia ajatuksia taas tiivistäisi yhteen postaukseen. Mulle on jotenkin kauhean vaikeaa saada ajatuksia tiettyjen teemojen alle ja varsinkaan yrittää keksiä otsikoita. Nuoren ihmisen pää on juuri nyt niin täynnä uusia asioita! Ja tämä viikko ei ole edes ohi, huomenna menen vielä Aarhusiin. 

Tanska tuntuu mulle juuri nyt parhaalta mahdolliselta paikalta. Oman alani kannalta tää maa on niin loputtoman laaja inspiraatiokenttä että hengästyttää. Täällä on kymmeniä muotoiluyhdistyksiä,  täällä on kymmeniä messuja ja muita vastaavia tapahtumia, kaikkea tapahtuu vähän kokoajan. Yleisfiilis on positiivinen, kunnianhimoinen ja itsevarma. Aarhus asettui mulle nyt isoksi tulevaisuuden unelmaksi, haluan ehdottomasti vielä asua siellä. Kaupungissa on esimerkiksi maailman tiiviimmin muotoilu- ja arkkitehtitoimistoja asukkaisiin nähden. Koko kevään tähtäsin Norjaan, ja tuntui että kohtalo sanoi siinä vaiheessa että haista paska, sinä menet Tanskaan. Minähän tottelin.

Rakastan uudessa paikassa olemista, ja nimenomaan tälläistä oikeaa paikalleen asettumista, ruokakaupassa käymistä ja pyöräilyä turistielämän sijaan.  Jännää miten tätä matkaa osasi jännittää etukäteen ja miten luonnolliselta kaikki nyt tuntuu. Olen miettinyt lausetta ”Saat sen mistä luovut.” Jätin kodin, sain kodin. 

En ole vielä löytänyt täysin sitä omaa porukkaa, vaikka pulaa seurasta ei olekaan. Luokkalaiset on kivoja, mutta heidän kanssaan tarvitsee vielä todella paljon aikaa jo ihan kielimuurin takia ennenkuin sellaiset omat tyypit löytyy. Alakerran belgialaistytöt ja toinen suomalainen ovat juuri nyt parasta seuraa.

Ilahdun päivittäin sellaisista pienistä asioista. Perjantaiaamuna satoi kaatamalla vettä, pari luokkalaistani ottivat tyynesti sekä kengät että sukat pois ja kävelivät ympäri koulua paljain jaloin. Toinen esitteli ottamia kuviaan luokan edessä kääriytyneenä huopaan. Tänään kaupungilla oli katukirppis mutta kaatosade ei haitannut ketään. Pienen muovikatoksen alla oli ruokakojuja ja hyvin pukeutuneet tanskalaispariskunnat istuivat siellä juomassa viiniä pienistä muovimukeista. Uusi kirjasto avattiin, ja se on ihan törkeän upea. Sen vieläkin upeampi kahvila on viikonloppuisin auki kymmeneen. Kirjaston kahvila. Salin kahviosta saa kaljaa, ja monille miehille on ihan normaalia jäädä treenin jälkeen kaljalle.

Tiedätte varmaan mitä tarkoitan. 

Kaikkea tulevaa hyvää odotellessa 🙂