Tulin tosiaan tänään työreissulta Maarianhaminasta. Kaikki meni hyvin ja olo on nyt hiljainen ja rauhallinen ja syvällinen. Stressasin ties mistä vielä maanantaina, siitä että harjoittelun kaikki osa-alueet menee koulussa läpi ja että työn tulos on tarpeeksi hyvä, mutta nyt kaikki näyttäisi olevan kunnossa. Ainoa mikä kusee on rahatilanne, opintolainaa ei haluaisi nostaa enää yhtään lisää.

Viikko oli monella tavalla tosi ihana. Ihailtiin rannalla merta, heitettiin läppää purjehtijoiden kanssa, piristettiin ahvenanmaalaisten mummojen päiviä, ruoka oli hyvää ja sitä oli paljon, naurettiin itsemme kipeäksi (miettikää päässänne mielikuvana lihava mies jonka nimi on Nauris…..) , hengailtiin hyvin hiljaisessa majatalossa ja niin edelleen. Ahvenanmaa on hassu paratiisisaari!

Oli myös maailman parasta olla takaisin ihanien työkavereiden ympäröimänä. 

Oon edelleen ujo ihminen mutta nyt oon huomannut jonkun muutoksen mun itsetunnossa. Alan oikeasti uskomaan että kelpaan juuri tälläisenä persoonana, vaikka olenkin joskus aika hiljainen niin mun lävitse voi silti nähdä. 

Mietin myös kokoajan Suomen ja Tanskan eroa. Olin Tanskassa niin onnellinen koska siellä oli väliä pelkästään sillä hetkellä, ei tarvinnut miettiä eilistä tai huomista. Ei ollut mitään väliä mistä tulin tai mihin olin menossa, minkälainen menneisyys mulla on, ainoastaan sillä mitä tein ja sanoin siellä. Suomessa mua ahdistaa se miten sidottu olen edelleen siihen että olen kotoisin Riihimäeltä mikä ei jättänyt mun käteen yhtään mitään.

Hitto että on muuten myös hassua miten onnelliseksi meri ja sen läheisyys tekee! Kun merta katsoo niin omat ongelmat pienenee ihan minimaalisiksi. Tuntuu että on ihan turha valittaa mistään.

Ei mulla muuta tällä kertaa. Hyvää yötä. 🙂

http://www.youtube.com/watch?v=8XzUQNZX6Hg

Tää on muuten maailman paras aamubiisi!

– Kata