No mitäs tänään tapahtui, eipä kummempia, pari ihanaa pientä asiaa. Pienimmät jutut tekee eniten iloiseksi. 

1. Työkaverit tarjosi mulle kaljan työpäivän jälkeen. Istuttiin työvaatteet päällä yhden työkoneen vieressä, en ymmärtänyt taas sanaakaan mitä ne puhui mutta musta tuntui ihanasti siltä että olin hyväksytty täysin osaksi porukkaa. Hymyilytti aika paljon, olin niin one of the guys. 😀

2. Kun tulin töistä kotiin Norrebrohon, kodin vieressä olevalla aukiolla oli UNICEFin feissareita. Kollegoitani siis! Oli pakko mennä morjenstamaan. Aivan ihana pitkä tanskalainen poika oli maailman eniten innoissaan siitä että olen suomalainen feissari 😀 ”I don’t even know how to react this awesomeness you brought here, can I give you a hug?” Ja siinä sitten halasin keskellä katua ihanaa ihmistä.

Olen siis aika hyvän tien valinnut tässä elämässäni, sekä omalla alallani että UNICEFin kautta elämään tulvii vaan toinen toistaan siistempiä tyyppejä. En vois olla kiitollisempi.