Otsatukka ei ihan suostunut yhteistyöhön vaan päätti ottaa kakadu-moodin, mutta muuten mun hiukset näyttää auki suurinpiirtein tältä. Kivoilta kaikkien muiden paitsi itseni mielestä.

Oon pitänyt näitä jo muutaman vuoden kokoajan kiinni. Pidän ehkä 5 min auki silleen että no onhan nää ihan jees, sitten haluan laittaa ne jo kiinni. Heti kun ne on auki, mun olo on kauhean vaikea ja mietin kokoajan miltä näytän, olo on raskas enkä osaa olla rento. En tunne olevani oma itseni. Montakohan kertaa oon yrittänyt totutella näihin auki, en jaksa ees laskea. En halua mennä mihinkään tärkeään tapahtumaan ne auki, tavata uusia ihmisiä tai mitään muutakaan.

Katson vaan kadehtien kaupungilla naisia joille auki olevat hiukset sopivat hyvin. Ja kyllä mullekin kuulemma sopii, en vaan itse tykkää niistä. Ihanin kampaus olisi mun mielestä pitkät hiukset keskijakauksella ja ilman otsatukkaa, mutta näytän niin ihan kamalalta, otsa on liian korkea ja hiusrajassa on pyörtäjäinen joka nostaa hiukset pystyyn tosta edestä. 

En mä haluaisi noita leikatakaan koska ne on niin paksut ja hyvinvoivat, harvalla pysyy näin hyvässä kunnossa enää tässä pituudessa. En tykkää graafisista leikkauksista vaan mun persoonaan sopii nimenomaan luonnollinen leikkaus. En siis oikein tiedä mitä nyt pitäisi tehdä, pidänkö näitä vaan loppuelämäni nutturalla. 😀

Kirsten Dunstilla on ollut aika paljon toimivia lyhyitä hiusmalleja ja oon nyt alkanut miettimään tälläistä ylikasvanutta polkkaa.

Kirsten Dunstin kasvot näyttää olevan aika saman malliset kuin mun, joten toi tukka saattais sopia myös mulle. Hiukset vois olla paljon kevyemmät ja helpommat kantaa 🙂 En vaan taida uskaltaa vetää näitä lyhyiksi koska sitten pelottaa liikaa että en tykkääkkään niistä yhtään enempää.

Vaikeaa on! Työkaveritkin ehdotti jo sellaista leikkiä, että vien kaikki mun ponnarit niille ja ne polttaa ne. Tää on muutenkin yleinen läppä töissä, aina jos sekoilen niin multa kysytään että oliko mulla hiukset auki 😀

– Kata