Festarihommia
Kiemurtelen tällä hetkellä kotonani kuin kissa kuumalla katolla. Vai miten se sanonta menee? Jalat on levottomat. Ajattelin kuukausi taaksepäin että kaksi päivää Ruisrockissa riittää mulle ihan hyvin, koska festareilla ei ole yhtäkään bändiä mikä mun olis pakko nähdä. Kaverit herätteli mut todellisuuteen, että ei turkulainen ruississa voi olla vaan kahta päivää. Ajattelin että vaihdan lipun 3 päivän lippuun tällä viikolla. No ne kolmen päivän liput kerkesi loppumaan ennen sitä. Sitten ajattelin että ostan joltain sunnuntain lipun erikseen. Sekään ei enää onnistunut rahanpuutteen takia. Miten meni noin niinku omasta mielestä? 😀
MUTTA EI TÄSSÄ MITÄÄN. IHAN OK OLLA KOTONA kun ulkona on täydellinen auringonpaiste ja ikkunan alta pyöräilee kymmeniä festari-ihmisiä kaljat kädessään. EN HALUAISKAAN MENNÄ NIIDEN MUKANA. Ensi vuonna oon kyllä viisaampi sekä rahan että yleisen suunnittelun suhteen.
Onneksi tänään on vielä viralliset jatkot, jotta pääsee tanssimaan. Jaksankin varmasti tanssia puolet villimmin kuin muut juhlijat, NII.
Mutta, pari kuvaa viime päiviltä:
Jostain syystä kännykkään ei ole kerääntynyt nyt ihan kamalasti kuvia, ei varsinkaan mitään kovin hehkeitä sellaisia 😀
Tää ruissi oli hirveän erilainen kuin viime vuoden, koska viimeksi paikalla oli paljon enemmän huippubändejä. Eikä se siis haittaa yhtään, tärkeintähän festareille menossa on fiilis, seura ja ilmat. Mutta kun muistelee että mitäs keikkoja mä oikein näinkään, niin pelkästään suomalaisia bändejähän me oltiin kattomassa. Ei ollut yhtäkään ulkomaista suosikkia messissä.
Eilisen päivän parhaat keikat veti odotetusti Olavi Uusivirta joka kävi hyppäämässä mereen kesken keikan, ja tietty Paperi T, johon olen nyt niin addiktoitunut ettei mitään järkeä. Oon just tälläinen että kun jostain innostun, niin innostun 150%. 😀 Ja oli ihanaa kun ympärilläkin tuntui olevan niin kovia faneja jotka olivat yhtä haltioissaan. Keikka tuntui aika erilaiselta kun viimeksi, kun nyt osasin kaikki sanat ulkoa.
Mä haluun seisoa vaan nurkassa ku toteemi, oon kohta 30 beibe saako enää olla boheemi.
Sekosin muuten hieman Trendin neljän aukeaman jutusta, noin 10 minuuttia meni ensin kaverille huutaessa ”MITEN SE VOI NÄYTTÄÄ NOIN HYVÄLTÄ, EN PYSTY LUKEMAAN TÄTÄ TEKSTIÄ OLLENKAAN”. 😀 ylläoleva kuva päätyi seinällenikin.
Ainiin, olihan tosiaan yksi hyvä ulkomainenkin esiintyjä, Pharrell! Tulin aika superiloiseksi N.E.R.D:in ja Daft Punkin biiseistä. You can’t beat me, I’m a rockstar! Tolla äijällä on melkonen keikkasetti kyllä kasassa kun voi keräillä tuottamiaan hittibiisejä vähän sieltä sun täältä.
Se tunne kun seisoo hellemekossa keikalla, ei ole mitään parempaa. Tultiinkin tulokseen että festarit on koko elämän paras asia. Viettäisin mielelläni loppuelämäni ruississa. Suunniteltiin jo että sitten kun 70-vuotiaana pääsee ilmaiseksi sisään, me mennään joka vuosi. Toivottavasti saisin elää niin kauan että ruisseja olisi vielä ainakin se 50 edessä.
Ja onneksi tälle vuodelle on tiedossa ainakin vielä se H2Ö, toivottavasti Flowkin. Ei tarvii vielä heittää festariminäänsä narikkaan. Koska festarit on se mun elementtini!
