Slow is the night when you reach for the light

Morjensta päivää. 

Mulla on hyvä fiilis! Työharjoittelupaikan saaminen stressaa ja väsyttää, tuntuu että en jaksaisi kuulla enää yhtäkään eitä, mutta toivo elää. Tilanne ei ole vielä mahdoton. Samoin yksi toinen koulun itsenäinen työ pitäisi hoitaa, mutta en jaksaisi tehdä mitään sen eteen, vaikka se olisi mun tulevaisuuden kannalta tosi hyödyllinen juttu. Vähän hassua joskus miten intohimoinen osaakaan olla alaansa kohtaan, mutta jos joku tulee sanomaan että tee näin ja näin tähän päivään mennessä, tulee sellainen että ENKÄ TEE!! 😀 Työpaikalla asia olis tietty eri, mutta koulu systeeminä aiheuttaa mulle just tällä hetkellä kapinafiiliksiä.

Koulun penkillä istuminen maistuu siis just nyt aika puulta, mutta onneksi sitä ei ole enää paljon jäljellä, vain reilu kuukausi.

Aika hauskaa, että just kun olen miettinyt ja unelmoinut tota omaa design-kahvilaa, yksi luokkalainen alkaa selittämään innoissaan miten haluaisi myös perustaa sellaisen. Nyt me mietitään että tehtäis yhteinen opinnäytetyö siitä kahvilasta, että periaatteessa perustettaisiin se yritys niin pitkälle kuin mahdollista! Maailman siisteintä 🙂 

Herranjestas tää mies on siisti. En oo koskaan kuullut tollaista lauluääntä miehellä, upea!

Ja mun on myös pakko linkittää tää somessa hullun lailla kiertänyt video, IIH. Siis en ymmärrä miten toi onkaan niin suloinen, luulis että toi olis lähinnä ällöttävää rakkaushömpötystä mut ei , tulee vain sellainen että VOI IHANAT TUI TUI!! Ja ajattelin myös heti että tulikohan noista kaikista pareja kun näyttää nauttivan tosta niin kovasti :D Millon minä saan ilmottaututa tollaiseen videoon?!