Mikä ysäri- ja nollaritrendeissä ärsyttää ja viehättää

Ennen kuin menen varsinaiseen aiheeseen, vielä muutama huomio edellisestä postauksesta, joka koski vapaaehtoista lapsettomuutta. Kirjoitus keräsi blogini olemassaolon aikana tähän mennessä eniten sydämiä, kiitos niistä! <3 Juttelin aiheesta erään ihmisen kanssa ja hän huomioi, että voinko kutsua itseäni  vapaaehtoisesti lapsettomaksi, jos kuitenkin haluaisin olla adoptiolapsen äiti. Hyvä huomio! Koen kuitenkin vahvasti niin, että olen vapaaehtoisesti lapseton. Biologisia lapsia en missään nimessä halua. Ehkä joskus päädyn adoptoimaan, ehkä en. Sen näyttää aika (25-45-vuotias voi adoptoida, joten minulla on vuosikymmen aikaa) ja elämäntilanne. Yksin sellaiseen ryhtyminen olisi aivan liian raskasta. Yksinhuoltaja on yksinhuoltaja, oli lapsen tausta mikä tahansa.

Toinen asia, jota haluan edellisestä kirjoituksesta tähdentää on takin kääntäminen. En tarkoita tätä nyt niin negatiivisessa mielessä kuin miltä se ehkä kuulosti. Kaikilla meillä on oikeus muuttaa mieltä. Ehkä juuri siksi ei kannattaisi julistaa katoilta, ettei halua ikinä lasta. Mieltä saa muuttaa, mutta tuuliviiri ei saa olla. Sellaista pidän pelkästään negatiivisena.

Mutta nyt itse asiaan, menneiden vuosikymmenten trendeihin! Olen hieman kauhulla seurannut, miten ysärin ja nollarin trendit jylläävät jälleen. Tuntuu samaan aikaan nostalgiselta ja hirveältä, että sellaiset jutut joita käytti ysiluokalla/lukion alussa, ovat taas pinnalla. Heti alkuun koin vahvan vastareaktion. Miksi ihmeessä käyttäisin samoja juttuja, joita käytin 15-vuotiaana? Naurettavaa! Tuntuu, että vanhojen trendien uudessa tulemisessa inhottaa se, että vastahan nämä olivat muotia. Vastahan kuljin neliökärkisaapikkaat kopsuen pitkin lukion käytäviä ja bilsan opettaja sanoi, että korkkareiden kopinasta tulee mieleen kauhuelokuvat 😀 Vastahan nämä kengät, donitsit, hiuspannat ja limen vihreät vaatteet olivat muotia. Sitten ne dumpattiin kirpputoreille tai pahimmassa tapauksessa roskiin ja nyt 20 vuotta myöhemmin valmistetaan taas samaa tavaraa. Onneksi olkoon niille, joilla on aitoja 80-luvun helmipinnejä (äidilläni!), 90-luvun donitseja (minulla!) ja hiuspantoja. Eipä tarvitse lähteä shoppailemaan toiselle kierrokselle.

Kyllä, olen laittanut ysäridonitsin hiuksiini muutaman kerran tänä vuonna. Myös hiuspannat houkuttavat jälleen, kiitos siitä Pippa Matthewsille (kumma kyllä hänestä käytetään mediassa edelleen tyttönimeä Middleton, kuten tehdään myös isosiskonsa Herttuatar Catherinen kohdalla…).Ihastuin täysin tähän Pippan hääjuhlalookiin keväältä. Mielestäni pannat toimivatkin parhaiten juhla-asussa. Itsekin olen sovittanut tänä syksynä pantoja monta kertaa, mutta vielä en ole ostanut. Pantaa käyttäisin nimenomaan juhlissa.

Yksi uusvanha trendi lisää, jolle varovasti lämpenen on kalastajahattu.Ihailin sellaista loppukesällä Kaisaniemen konsertissa Richard Ashcroftin päässä ja päädyin myöhemmin sovittelemaan vastaavia hattuja omaankin päähän. Sopivaa en ole vielä löytänyt. Keväällä ja kesällä 1999 minä ja Niken kalastajahattu olimme erottamaton parivaljakko. En tiedä, minne tuo hattu on hukkunut, mutta nyt hieman harmittaa, ettei sitä ole minulla enää.

Muita ysäriltä tuttuja juttuja, joista pidän ovat maiharit kukkamekon parina, olkainmekko, jonka alla t-paita  sekä ysärifarkut. Löysin espoolaiselta kirppikseltä kesällä jonkinlaiset mutsi/ysärifarkut, jollaisia olin etsinyt.Niiden sävy oli täydellinen, samoin koko. Voiko näin hyvää kirppisonnea ollakaan! Juuri täydelliset paksua kangasta olevat farkut, jollaisia on vaikea löytää mistään. Farkun väristä tulee mieleen isäni vanhat farkut ysärillä. Hänelle se ainoa oikea sävy oli pitkään juuri tämä.

Enemmän vanhojen trendien uusi tuleminen kuitenkin ehkä ärsyttää. Näin ilmastoahdistuaikoina tekisi mieli kysyä, että millä helvetin oikeudella maailmaan valmistetaan enää yhtään mitään uutta!

Ehkä olisi aika siirtyä on demand-ajatteluun. Jos tarvitsee uuden takin, jokin vaatehtimo valmistaa sen sinulle pyynnöstä ja mittatilauksella. Eikä niin, että halpafirma valmistaa 10.000 kappaletta huonoja takkeja, joista iso osa jää myymättä ja sitten ne lopulta poltetaan tai haudataan maahan.

On ihan kiva ajatus piristää tyyliä jollain pienellä muodikkaalla jutulla, kuten vaikka hiuspannalla, mutta muuten pysyn kaukana pintatrendeistä. Oma tyyli kun ei ikinä löydy, jos aina vain harhailee trendien suossa.

Mitä mieltä sinä olet ysärin ja nollarin trendeistä? Yay or Nay?

Love,

Maija

XO

Ps. Kuva Pippa Matthewsista täältä: https://www.glamour.com/story/pippa-middleton-kate-spade-dress.