Mistä sinä paastoat?
Oikein ihanaa ja aurinkoista pääsiäistä! Täältä puoliksi purettujen muuttolaatikoiden keskeltä kirjoittelen teille paastosta. Tarkoitus oli tehdä tämä postaus jo Palmusunnuntaina, mutta muutto Turusta takaisin Helsinkiin on pitänyt hyvin kiireisenä.
”Laskiainen lasketaan, paastonaika alkaa…” on lause, jonka muistan ala-asteelta jostakin laulusta (vai oliko se peräti virsi?). Ainakin evankelis-luterilaisessa ja ortodoksisessa uskonnossa paastonaika alkaa laskiaisen jälkeen. Minulla on perinteenä, että suklaapaasto alkaa joka vuosi jo 1.1 ja päättyy Palmusunnuntaina. Suklaa kuuluu jouluun, mutta joulun jälkeen mitta (ja vatsa) on sen verran suklaata täynnä, että olen katsonut parhaaksi luopua siitä moneksi kuukaudeksi kokonaan. Samalla tulee testattua itsekuria. Papillon-elokuvassa Dega (Dustin Hoffman) lausuu unohtumattoman repliikin siitä, miten kyky vastustaa kiusausta on todellisen luonteen mitta. Olen samaa mieltä! Aina itsekuri ei ole riittänyt Palmusunnuntaihin asti, mutta silloin kun niin on tapahtunut, fiilis on ollut todella hieno! Sitten voi hyvällä omallatunnolla nautiskella pääsiäissuklaata ja omaa lempisuklaata, jota on mieli tehnyt. Tänä vuonna odotin erityisesti, että pääsen maistamaan Fazerin uutta kookossuklaata 🙂
Vaikka omalla kohdalla suklaapaasto alkaa jo kauan ennen laskiaista, olen monesti laskiaisen aikaan pohtinut, mistä muusta kuin suklaasta voisi paastota. Irtokarkkikoukusta pääsin eroon jo vuosia sitten ja karkkeja syön enää harvoin. En käytä liivatetta ja useimmissa karkeissa sitä edelleen on. Enkä muutenkaan himoitse sokerista, väri- ja makuaineista tehtyjä palleroita, joista usein saa kaupan päälle pahan olon lisäksi omituisen maun suuhun.
Toiset himoitsevat suolaista: sipsejä, pizzaa tai hamppareita. Omalla kohdalla ne elämän ”paheet” ovat makeita. Sokerista voisin vieroittaa itseäni entistä enemmän. Paastonajasta ei kuitenkaan kannata tehdä mitään ankarien viikkojen sarjaa, jolloin kaikki hyvä ja kiva kielletään. Kannattaa valita muutama epäterveellinen ruoka-aine tai muu huono juttu, josta paastoaa, eikä edes yrittää päästä kaikesta huonosta kerralla eroon. Sellaisesta seuraa yleensä vain repsahdus ja pettyminen omaan itseen. Tavoitteiden pitää olla realistisia. Kannatan kohtuutta kaikessa. Tiedän kokemuksesta, että jos ihmisellä on kovin pitkä lista kaikesta, mitä ei saa syödä, juuri niitä asioita alkaa tehdä mieli. Kielletty hedelmä himottaa aina. Paastonaika voi parhaimmillaan olla hyvä sysäys terveellisempään ruokavalioon.
Paastota voi tietysti muistakin asioista kuin ruoasta. Paastonaika voi olla hyvää aikaa myös somepaastoon, iltapäivälehtipaastoon, paastoamiseen turhasta valittamisesta tai mistä tahansa huonosta tavasta omassa elämässä. Jos ei halua tai pysty paastoamaan somesta montaa viikkoa putkeen, aina voi pitää mikropaastoja. Minulla on vähintään yksi somevapaapäivä viikossa. Jos opiskeluissa on ollut monta deadlinea putkeen, saattaa somevapaapäivien määrä kasvaa huomaamatta useampaankin päivään. Iltapäivälehtien nettisivustoille minulla on lähes ikuinen paasto. En halua lukea ”uutisia”, joilla ei ole mitään arvoa, eikä mikään julkkishömppä kiinnosta minua. Tästä saarnaan mielelläni muillekin ;) Paastonaika on loistava hetki tarkastella kriittisesti omaa elämää. Kaikilla meillä on huonoja tapoja, joista voisi luopua.
Kun onnistuu paastoamaan asioista, jotka ovat vaivanneet, onnistumisen elämys on suuri. Voi vaikka yrittää jonglöörata pääsiäismunilla ja fiilistellä, kun monen kuukauden jälkeen saa taas herkutella suklaalla ;)
Kuulisin myös mielelläni, mistä sinä paastoat?
”A temptation resisted is a true measure of character.” (Dega, Papillon (1973).
Pääsiäisterkuin,
Maija
XOX