Miksi sinunkin kannattaa osallistua Mindfulness-kurssille + kevään kukkaloistoa
Osallistuin viikonloppuna kahden päivän Mindfulness-kurssille kotikaupungissani Helsingissä. Kurssin vetäjä Leena Pennanen on Suomen mindfulness-pioneeri ja huippuluokan kouluttaja. Hän on myös ainoa suomalainen Massachusettsin yliopiston sertifioima MBSR-mindfulness-opettaja Suomessa. Saman koulutuksen suorittaneita opettajia on maailmassa hänen lisäkseen noin seitsemän muuta. Saimme siis todella olla hyvissä ohjaavissa käsissä.
Mindfulness on kiinnostanut minua siitä lähtien kun siitä ensi kertaa kuulin. Olen lukenut useita kirjoja ja lukuisia lehtiartikkeleita aiheesta. Ensimmäisen oman aiheeseen liittyvän lehtijutun kirjoitin talvella. Se käsitteli tiedostavaa tapaa juoda (alkoholia) eli mindful drinkingiä. Ilmiö on lähtöisin Briteistä ja newyorkilaisella mindfulness-studiolla opetellaan lasi kädessä juomaan paremmin. Jutun voi lukea nyt myynnissä olevasta Voi Hyvin -lehdestä (pieni mainos sallittakoon).
Kirjoista lukemiani mindfulness-harjoituksia olen tehnyt säännöllisen epäsäännöllisesti useamman vuoden. On kuitenkin aivan eri asia harjoitella hyväksyvää tietoista läsnäoloa kurssilla ohjaajan avulla. Viikonloppuna teimme niin istumameditaatiota, mindful-joogaa kuin kehomeditaatiota. Iso osa harjoitusta oli myös jälkipyykki. Mitä tunsin, missä tunsin, vaelsiko mieli?
Yksi kurssun suurimmista oivalluksista olikin se, että mieli saa vaeltaa. Se on itse asiassa merkki siitä, että ihminen on elossa. Kuinka lohdullista! Minun mieleni ainakin vaeltaa lähes aina. Kun näin tapahtuu, ensimmäinen askel on asian tiedostaminen. Sen jälkeen mielen voi ohjata takaisin hengitykseen. Anna vaeltaa, tarkkaile ajatuksiasi, älä tuomitse niitä ja palaa hengitykseen.
Toinen suuri oivallus koski aloittelijan mieltä. Pennasen mukaan aloittelijan mielellä kaikki on mahdollista, asiantuntijan mielellä ei. Sen olen huomannut myös työelämässä. Olen tehnyt toimittajan töitä reilun vuoden. Alalla on jonkin verran kyynisyyttä, negatiivisuutta ja ei-ei-ei-mentaliteettia. Jos asiantuntijan mieli on tuollainen, en halua koskaan olla asiantuntija.
Kyynisyys ja negatiivisuus tappavat luovuuden. Negatiivisuudelle ei saa antaa liikaa valtaa millään elämän osa-alueella. Ymmärrän kyllä, että meditaloissa työn määrä sekä jatkuvat säästökuurit irtisanomisineen tuovat ikäviä tunteita tullessaan, niin työpaikkansa säilyttäneille kuin niille, jotka potkitaan pois.
Kurssilla oli puhetta myös siitä, miten meistä varmasti jokainen tuntee jonkun, jolle kurssi olisi ollut hyödyksi. Ehkä jopa suuremmaksi hyödyksi kuin meille itsellemme. Kaveria voi koittaa tuuppia tiettyyn suuntaan, antaa neuvoja ja vinkkejä. Jos yhteenkään niistä ei tartuta, on parempi antaa olla. Ja olla itse esimerkkinä. Säännöllisellä mindfulness-harjoittelulla on tieteellisesti tutkittuja tuloksia. Elämä muuttuu, mieli rauhoittuu ja tasapainottuu, kyky hallita stressiä paranee, psyykkiset ja fyysiset oireet vähenevät tai jopa poistuvat. Aika loistavat vaikutukset, vai mitä? Kun itse säännöllisellä harjoittelulla pääsee tuloksiin, ne kyllä näkyvät ulospäin. Jos nämä hyvät vaikutukset eivät jollekin kelpaa, eihän siinä sitten mitään. Vastakohtana on mindless-elämä. Haluaako kukaan sellaista oikeasti? Jokainen on vastuussa itsestään ja valinnoistaan. Minä päätin jo kauan sitten valita hyvän olon ja tasapainoisen mielen. Aina mieleni ei tietenkään sitä ole. Mutta ainakin teen koko ajan töitä sen eteen, että niin olisi. Matka sitä kohti on mielenkiintoisia oivalluksia täynnä.
Kun kurssi sunnuntaina loppui, tunsin haikeutta. Viikonloppu oli ollut todella antoisa, ihana, paikoittain hieman vaikeakin. Monenlaisia tunteita nousi esiin, mutta kurssin päätteeksi nousin matoltani niin hyvällä mielellä. Oli hyvä mieli ja hyvä olo. Ja motivaatiota jatkaa sillä tiellä, jolla jo on <3.
Oletko sinä käynyt Mindfulness-kurssilla? Millaista oli?
Love,
Maija
XO
”Mindfulness means being awake. It means knowing what you are doing”. -Jon Kabat-Zinn
”Many peole are alive but don’t touch the miracle of being alive.” -Thich Nhat Hahn