Liikakoulutus ja mitä siitä seuraa

Viestinnän alan opiskelijat ja Journalistiliitto kampanjoivat, jotta työnantajat eivät riistäisi opiskelijoita nollapalkan harjoittelulla, ja jotta harjoittelijat eivät suostuisi töihin palkatta.

Journalistiliiton suositus työharjoittelun palkanmaksusta on yksiselitteinen: vähintään kolme neljäsosaa pitäisi olla palkallista ja palkan pitäisi olla 80 prosenttia työehtosopimuksen mukaisesta vähimmäispalkasta.

Yliopisto-opiskelijoiden suhteen suositusta yleensä noudatetaan, mutta ammattikorkeakouluissa käytännöt vaihtelevat. Esimerkiksi helsinkiläinen ammattikorkeakoulu Haaga-Helia suosittelee opiskelijoilleen, että nämä eivät suostuisi palkattomaan harjoitteluun. Mutta alalle koulutetaan liikaa väkeä, joten moni suostuu.

Jep. Aina löytyy epätoivoisia, jotka työkokemuksen toivossa suostuvat palkattomaan työhön. Tämä ei ole uutinen.

Uutinen on pikemminkin tämä: Harjoittelut antavat epärealistisen kuvan siitä, että kaikkien kouluttautuneiden on ylipäätään mahdollista työllistyä alalle. Alalla on niin paljon hyviä osaajia ja lisää tulee koko ajan, että viestintäalan opiskelijoiden työura tulee pahimmassa tapauksessa olemaan jatkuvaa seuraavan työpaikan etsimistä.

Viestinnän opiskelija. Varaudu jo nyt siihen, että harjoittelupaikan tai alan työkokemuksen saaminen ei takaa vielä mitään.

Kommentit (6)
  1. Omat harjoitteluni lehdissä olen suorittanut palkallisina, aivan suositusten ja ohjeiden mukaan. Alkuvuonna työskentelin kuitenkin täysipäiväisesti freelancerina, ja koin oman työn hinnoittelun kovin vaikeana. Toki ohjeellisia tuntiliksoja ja muuta saa taustaksi ja avuksi, mutta hankalaa se on silti. Onneksi varmuutta tulee lisää, kun hommia kertyy ja voidaan alkaa puhua kokemuksesta.

  2. Jep. Jokaisen harjoittelua harkitsevan soisi miettivän sitäkin, että jos harjoittelusta ei haluta maksaa edes edullista harjoittelupalkkaa, onko kyseisellä yrityksellä tai toimialalla ylipäänsä mahdollista elättää itsensä?

    1. Niinpä, ja samoin yrityksissä voitaisiin miettiä, kannattaako tehdä asioita, joista ei voi maksaa edes harjoittelijapalkkaa.

      1. Mutta vanhaa sananlaskua mukaillen: ei ole tyhmä se, joka pyytää, vaan se, joka suostuu. Miksi yrityksissä mietittäisiin asiaa, jos ilmaisia harjoittelijoita piisaa?

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *