Arvioitu räjähtämispäivä ohitettu. Vireystila noussut,yöt olen saanut nukuttua, enkä ole tarvinnut päikkäreitä kahteen viikkoon! Ja muutenkin on ollut sosiaalisempi olo. Tännekin on luonnoksiin pari tekstiä aloiteltu, vaan loppuun asti ei ole saatu kirjoitettua. Salilla en ole käynyt ja ainoa liikuntaan viittaava suoritus mihin olen lähiaikoina pystynyt, on ollut ulkona hyvin pieni (ja hidas) kävely.

Viime viikko tuntui ihan parisuhde-lomalta! Jay oli sairaslomalla ja kulutimme yhdessä sohvaa ja ruutua oikein urakalla. Ja oli ihanaa! Ei tarvinnut yksin pyöriä neljän seinän sisällä, vaan siinä oli se toinenkin pyörimässä. Ja se on varma, että ei tässä enää tarvi montaa päivää yksin pyöriä! 🙂

Kävin tuossa viikko sitten pyörimässä ilman rullia lajiesittelyn parissa. Kaksi joukkuetoveria ajeli tänne meillepäin, ei tarvinnut siis kovin kauas kotoa edes poistua, ja siksi uskalsin lähteä mukaan. Päivä oli yllättävän rankka, vaikka tapahtuma kestikin vain neljä tuntia. Tietenkin itse jouduin istumaan aika paljon, vaan kuitenkin olin yllättynyt siitä, miten hyvin jaksoin 🙂 Sitten jaksoi taas paremmin pyöriä kotona ja tuijotella Netflixistä Orange is the New Blackiä! 
 

Aikalailla näissä merkeissä on aika nyt kulunut. Netflixin laitoin pari viikkoa sitten tähän talouteen, (Kyllä! Meillä ei ole aiemmin sitä ollut!) ja olen nyt kuluvan vuoden aikana uudelleenopetellut virkkaamaan! Näköjään sama homma tässäkin, kuin kaikessa muussakin: pitää olla monta projektia tulilla yhtäaikaa.. Tulee mattoa, uniriepua, tiskirättiä ja (meikin) puhdistuslappuja. Fiiliksen mukaan hey! Eikä passais yhtään seikkailla Facebookin virkkausryhmissä yms. Liikaa ideoita! Kiikkutuoliin haluaisin tehdä peiton, vauvan peittokin olisi ihana ja niitä afrikankukkaeläimiä, hmm, niin ja Jay tarvis makkarin seinälle sellaisen kivan korin, mihin voi laittaa omia tavaroitaan yöksi..

Saa nähdä laantuuko tämä virkkausinto sitten, kun pääsee taas liikkeelle. Eilen illalla Jayn kanssa juteltiin siitä, mitä mulla tekisi ensimmäisenä mieli. ”Ai kaljaa!” Oli sen ehkä vitsillä heitetty vastaus 😀 Punaviiniä teki kyllä joulunaikaan mieli ja joskus olen saattanut kyllä mainita, että miksei mulla oo saunaolutta.. Siinä sitten sängyllä istuessani punnitsin vaihtoehtoja, ja koska kalja oli nostettu esille, mielessäni pyörähti myös ”hmmm, ehkä ennnemmin lonkero?”, joka vaihtui kyllä hyvin äkkiä aurajuustoranskalaisiin (Autogrilliltä, of course) ja siitä suunnattiin suoraan rullille ja salille. Tätä rupesin ääneen pohtimaan, ja tulin siihen tulokseen, että ei ensimmäisenä rullille, eikä välttämättä salillekaan. Mieli sivusi taas niitä ranskalaisia, vaan tulin kuitenkin siihen tulokseen, että ensimmäisenä tekee mieli lenkille. Toissa päivänä kipuili kyllä niin kovaa, että jopa sängyssä makaaminen sattui. Siksi odotan ennen kaikkea sitä, että pääsen taas kävelemään kunnolla. Aah joku aamulenkki 5-6 aikaan aamullakin olisi niin nannaa! Voin luvata kuluttavani vaunujen kanssa näitä teitä oikein urakalla 😉 ! (Ainakin nyt tuntuu siltä.)

Siellä vielä tyhjänä odottelee uutta tulokasta <3 Unipesän bongasin paikalliselta FB-kirpparilta erittäin edullisesti! Ja viime viikolla Tiny Love rocker napper sitterin, jota olen myös kuolannut.. Sen hakemiseen täytyi pyytää apua ystävältä, koska en itse uskalla enää lähteä juurikaan ajelemaan, ja sitä odotellaan vielä kotiin saapuvaksi. 🙂 Yksi hankinta on vielä tekemättä, nimittäin Tulan kantoreppu, mutta sainkin juuri viestiä, että haluamaani kuosia on vielä tulossa verkkokauppaan! Jee <3 Kantoliinan olen saanut ihanalta serkultani ja ajattelin panostaa kuitenkin repunkin hankintaan, jos vaikka Jaykin innostuisi kantamaan 🙂 Neiti Materialismionnellinen taas vauhdissaan.. 😀 Jay naureskelikin, että mitä jos vauva ei tykkääkään noista sun jutuista. ”Ei sen tarvikkaan tykätä, vaan mulla on kivempaa ku on kivoja juttuja ympärillä!” 😉

Näköjään olen hieman unohtanut tilanneeni vielä muutakin: Sain juuri viestin postista, että pakettini vähänkäytetty.fi sivustolta on saapunut. Ensimmäistä kertaa viime viikolla selasin sivustoa ja kokeilumielessä pistin tilaukseen hieman vauvan vaatetta ja ehkä jotakin muutakin, hmm..

Tällaiset kuulumiset tällä kertaa! En ehkä ala enää tähän samaan tekstiin purkamaan aiempien luonnoksieni ajatuksia raskauden ja liikunnan yhdistämisestä ja niistä tunnetuista tunteista.. Nämäkin tuntuu tällä hetkellä jo niin kaukaisilta ja ollaan ennemminkin matkalla jo siihen seuraavaan etappiin, raskauden jälkeiseen liikuntaan. Enää ei pää räjähdä, kun ei pääse salilla ja on ihan kiva ottaa iisisti 🙂 Derby-porukkaa ja yhdessä tekemistä kyllä hirveä ikävä! <3 Ei paljon somettelut auta sitä asiaa. Mutta pian <3

-M