Kersa kertoo osa 2

Hain kersan tänään hoidosta ja kotimatkalla takapenkiltä alkoi kuulua ekaa kertaa kertomusta päivän aikana tapahtuneista asioista. Joskus olen kuullut, että on juostu kilpaa tai kiikuttu, joskus ketä kavereita on ollut puistossa. Mutta tämä alkoi ihan kysymättäkin!

 

”Minä ja Hujia vähäten liieltiin”

”Ai no mistäs te nyt riitelitte?”

”Te oli minu keltanen lapio!”

”No mutta nehän on hoitajan lapioita, ei sinun omia eikä Julian. Niillähän pitää leikkiä sievästi ja yhdessä?”

”Nii, minä heittätin Huliaa lapiolla. Hulialla oli titte paha mieli!”

”Niin, siitä tulee toiselle paha mieli jos heittää. Saako toisia heittää lapiolla?”

”Ei taa, tuli paha mieli.”

 

Kotona kersa vielä kertoi samaa tarinaa isille ja lisäsi vielä, että hän pyysi anteeksi ja sitte oli hyvä mieli. Mutta että se oli hänen keltanen lapio.

Hitto kun ne kasvaa niin äkkiä niin isoksi. Mutta hitto että on kiva kun se osaa jo sanottaa tunteitaan ja fiiliksiä, eikä oo enää vaan päätöntä huutamista ja kätinää. Nyt tolta voi jo kysyä miks sillä on paha mieli ja mitähän se tahtoo tehä!

Aika huippua.

Kommentit (3)
  1. Voi vitsi, ihana tuo loppu varsinkin!

    Onnenmurusia päivääsi!

  2. tarkkasilmä
    11.5.2015, 18:34

    No elä! Nuitten jutut vaan paranee mitä isommaksi ne tulee. Meillä esikoinen tunnusti yks päivä isälleen ku oli puhunut rumia hoidossa. Kukaan tosin ei ollut kuullut, mutta pitipä saada pois painamasta mieltä 😀 (vissiin tämänkin jutun oon jo livenä kertonu)

    1. Joo on tainnu olla puhetta 😀 Hauskoja kakaroita kyllä.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *