”päiväni kuvina” (not.)

Yritin olla aamulla  fiksu bloggaaja ja trendikäs äiti-ihminen ja ottaa kameran mukaan kun olin lähdössä Päden kummitätin kanssa lounaalle. No se mukaan ottaminen onnistui.

Lounaalla oltiin, ruoka oli hyvää ja Pätkäkin käyttäytyi mallikelpoisesti ollen jopa hereillä! Viime kerralla jätkä veti tirsaa koko lounaan. Lounaan jälkeen kummitäti jatkoi töihin ja me kierreltiin kaupungilla ja hankittiin leivontavälineitä.

Sitten matka jatkui city-mummin luokse, jonne päästyäni muistin että ah, se kamera on tuolla laukussa. Poika tillisteli sievästi leikkimatollaan ja päätin ikuistaa sen. Laitoin kameran päälle ja ruutuun tulee teksti kamerassa ei korttia.

Oh, thanks, oon siis raahannut tuota järkkäriä koko päivän mukana, turhaan.

Kuvasaldona olkoon kännykällä otettu kuva harsopaketista ”ai tollasenkin taittelun voi tehdä, en oo tätä ennen nähny!!”

Tadaa! Tää menee testiin.

Kuva jostain randomi-harsopaketista, Stockalta.

Bonuksena vielä päivän eilisen Päde, kameralta sekin.

Hämärässä ei kamera aivan tarkenna..

 

//EDIT: Kolme tuntia myöhemmin muistin miksi aloin kirjoittamaan tätä juttua (äitipää). Koitin etsiä kaupungin kirjakaupoista kirjaa josta kuulin eilen ja jonka H-A-L-U-A-N Päden kirjahyllyyn. Olin pissata housuun kun luin arvostelua ja kävin kuuntelemassa youtubessa kirjaa englanniksi Samuel L. Jacksonin lukemana. Nytkin naurattaa vaikken ole kirjaa vielä lukenut (ei löytynyt, enkä kehdannut kysyä. Huomenna kysyn kyllä.) Kirja on ”Nyt vittu nukkumaan”.