Ehkäisy (eli kuinka terveyskeskuksessa aiheutetaan hämminkiä)

Varoitus, sisältää alapääjuttuja.

***

Jälkitarkastuksessa lääkärin kanssa keskustelu ehkäisystä meni kutakuinkin näin:

Lääkäri: Niin, onkos teillä tuota ehkäisyä mietitty?

Amma: Joo, kyllä kiitos. Hormonikierukan ajattelin laittaa, kun ei nyt ainakaan ihan heti, jos koskaan, ole seuraavaa.

L: Juu, no sehän toimii niin, että ekojen kuukautisten jälkeen käyt otattamassa PAPA-testin ja toisten kuukautisten aikana aikaisintaan voidaan asentaa. Siihen asti tässä minipilleriresepti oleppas hyvä.

A: Juu, selvä kiitos.

***

No, kun ne kuukautiset sitten alkoi, menin terveyskeskuksen ajanvaraukseen. Tämä oli siis jossain lokakuun puolessavälissä:

Vastaanottava terveydenhoitaja (hiukka yrmeänä): Niin?

Amma: Niin kun tuolta neuvolan puolelta käskivät täältä tulla varaamaan lääkäriajan PAPA-testille..

TH ällistyneenä: Aha. No, katsotaanpa.. ..Juu, menee aika pitkälle, tammikuulle.

A: Eikö tosiaan ole aiemmin aikaa?!

TH: No katsotaanpa. Ei kun on noita virkavapaita. Odotas hetki.. (postuu käymään toisessa huoneessa) No olisi yksi aika tuossa, mutta haittaako kun se on (kuiskaten) *mieslääkäri*?

A: ?! No ei kuule haittaa, anna tänne sitä aikaa vaan.

***

Sitten koitti lääkäriaika ja minut kutsuu huoneeseen suunnilleen ikäiseni (alle 30v) suht söpö mieslääkäri, jolla on päällään pillifarkut, löysä hipsteri t-paita ja jalassa käärityt villasukat (nilkat vilkkui) ja mua meinas naurattaa..

Lääkäri: Ja minkäslaista asiaa?

Amma: Niin se pitäisi tuo PAPA-testi ottaa ja saada resepti hormonikierukalle.

L: Niin. Jaha. Tuota.. Öö, synnytyksen jälkeen?

A: Joo, mulla on poika 4 kuukautta ja kun nuo kuukautiset alkoi, niin pitäisi se testi saada ja resepti.

L: Ensimmäinen raskaus ja synnytys?

Keskustelu jatkui perusjuttelulla, kunnes tuli aika itse operaation.

L: Tuossa verhon takana (siis oven ja verhon välissä) voit kyllä käydä riisumassa..

A keskeyttäen: Tässä on kuule mennyt kaikki häveliäisyys raskauden ja synnytyksen aikana, kun on vieraiden edessä joutunut riisumaan, ettei kuule tunnu missään.

Lääkäriäkin meinasi naurattaa, viittilöi minut kuitenkin tutkimuspäydälle. Siellä maatessani yritin olla nauramatta ja vastailla asiallisesti mm. seuraaviin kysymyksiin:

-Nyt laitan tämän instrumentin, sano jos tuntuu erityisen epämiellyttävältä.

–Nyt on instrumentti paikoillaan, voikto hetken olla siinä paikoillaan? (no, kaikki saman läpikäyneet tietää varmaan, kuinka miellyttävä on maata siinä haarat ovellepäin sepposen selällään, kun toinen etsii näytteenottovälineitä!!)

***

Lääkäri sai lopulta näytteen otettua ja kerrottua että tuloksissa menee 2-4 viikkoa (?) ja arpoi pitäisiköhän heidän sitten ilmoittaa niistä vai miten tehdään. Minä sanoin, että voin sitten soitella, kun olisi se asentaminen ajankohtaista, että josko ne on tuloksetkin tulleet. Jos nyt ei ollut lääkärin eka näytteenotto, niin ei tuo niitä ainakaan kovin montaa ole ottanut, sen verran meinas mennä lukkoon. Miehellekin kun kerroin niin häntäkin nauratti että ”nyt se illalla kertoo kavereilleen että ette muuten jätkät usko! Siinä se vaan veti housuja pois kun mä seisoin vieressä!!”