Kuumeilua

Sitä on podettu kroonisesti jostain esiteini-iästä, mutta lopullisen niittinsä se sai noin puolitoista vuotta sitten. Nimittäin vauvakuume. Kun aikuiselle ihmiselle tulee mieletön mutta-kun-minä-haluan!!-fiilis. No, se johti tähän:

Allekirjoittaneen sekä muidenkin Lilyläisten vauvakuumetarinoita voi käydä lukemassa Muksun kampanjasivulta. Samaisella sivulla voi kertoa omasta vauvakuumeesta tai testata kuinka pilvissä se elohopeamittari itsellä naksuttaa.

Onneksi tuo oma pallero on vielä vauva, niin ei ihan vielä tarvi potea seuraavalle kuumetta. Itseasiassa totesinkin tuossa päivänä eräänä, että ihan vauvat on itseasiassa aika rasittavia, kun ne on niin avuttomia. Pätkä on nyt aivan mainiossa iässä ja se vaan kasvaa tuosta! Pojasta tulee koko ajan itsenäisempi ja taitavampi asioissa eikä äidin tarvitse olla koko ajan vieressä vaan sen seuran vuoksi, vaan ihan siksi että haluaa. Ja äiti voi välillä tehdä jotain muutakin, kuten pestä pyykkiä tai vaikka lukea kirjaa. Että jos mulle kuume vielä nousee, niin se on sitten vaan lapsikuumetta, kuten Ananas tuolla omassa tarinassaan mainitseekin.