Taas on yksi kuukausi vierähtänyt ja vauvasta on tullut jo iso vauva. Verrattuna kuukauden takaiseen, ollaan tehty seuraavanlaista edistystä:

Poika on edelleen hyväntuulinen ja nauraa helposti. Naurettavuuden listaan on lisätty mm. mahan päristäminen (aiemmin aiheutti lähinnä kauhistuneita katseita), poskien monta kertaa pussailu, vauvan ”syöminen” mutta eniten vauvaa silti viihdyttää kahvakuulaleikki, jossa vauvaa heijataan ylösalas.

Rytmiä ollaan saatu käännettyä pikkuhiljaa siten, että nukkumaanmenoaika on 21.30-22 ja herääminen tapahtuu 9-10 väliin. Nukuttamista ei enää tällä hetkellä tarvita, vaan poika nukahtaa itsekseen. Välillä ehkä joutuu käydä tuikkaamassa tutin takaisin suuhun.

Päikkäreitä nukutaan nyt vaihtelevasti, välillä ulkonakin puolen tunnin pätkiä, välillä yli kolmea tuntia. Pakkanen ei poikaa edelleenkään haittaa vaan joulupäivänäkin tyyppi veteli 3,5 tunnin unet vaikka ulkona oli -24. Sisällä on vedetty parit jopa tunnin unet, varmaan vahingossa.

Leluihin on tullut ihanien purulelujen rinnalle ötökkäpeli, jossa erilaisista napeista ja vimpstaakeista saa ötökät pomppaamaan ylös. Tätä pelataan keskittynein ilmein ja tarkoin ottein. Tämä heijastuu myös siihen, että sylissä ollessa tietokoneen näppäimistöä ja täbiä räplätään myös antaumuksella. Isi kiittää, kun teknologia on kuolalla kuorrutettua.

Unakin haluaa pelata

Poika pärisee, kurlaa, käkättää, tekonauraa, herrasmiesyskii, tekoitkee, vinkuu, älisee, läähäilee, kiljuu ja hymisee.

Laatikkopää pärryyttää tiukkojen huulien läpi

Toissapäivänä jäbä kääntyi itse selältään mahalleen, ekaa kertaa lattialla. Sängyllä tätä on tehty jo muutama viikko, mutta siellä pehmeys hieman helpottaa hommaa. Tänään kääntyily on jo aika helponnäköistä, kun lauantaina siihen piti vielä vähän ottaa vauhtia. Miten ne voi oppia noin nopeesti??

Alkaa jo ilmeisesti harjoitella liikkumista, sillä sängyllä nostaa pyllyä ylös ja lyö naaman maahan. Ähisee, puhisee ja vähän karjahtaa, mutta ei vielä liiku mihinkään. Paljaalla lattialla ollessa on vielä vain navasta kiinni, kädet ja jalat leikkii lentskaria.

Kyytissä on ihan jees. Noita repun olkaimia on hyvä järsiä.

Tarttuu jo vieressä makaavaan koiraan aika tiukasti. Vanhempi koirista ei likelle oikein mene ja nuorempi ei välitä. Tämä toiminta on toki aina lopetettu alkuunsa, koiria kohdellaan sievästi ja niin kauan kun skillsit ei siihen riitä, koiriin ei kosketa.

Tavaroihin tarttuminenkin on nopeutunut, vielä se kuitenkin on aika mietteliästä. Purulelu kumminkin otetaan omiin käsiin aika vikkelästi, ruokapöydässä ei onneksi astiat vielä niin kiinnosta. Oletan tähänkin tulevan muutoksen piakkoin..

Elä äiti kutita!

Lainassa oleva kantoreppu on saanut yhtä hyvän vastaanoton kuin liinakin, joskin hankintaan menee uusi liina (kudottu trikoisen tilalle). Vielä kun sen unelmaliinan löytäisi.. Ulkoilua helpottaa huomattavasti edullisesti FB:n kirppikseltä löytämäni kantotakki.

Onhan toi takki vähän säkki, mutta on se kyllä käteväkin.

Uuttavuotta vastaanotettiin illasta Mummilassa kyläillen ja raketteja katsellen. Päde meni kotona 22 aikaan nukkumaan, vanhemmat katsoi vuoden vaihtuessa jotain leffaa (kumpikaan ei muista enää mitä). Pätkä katseli raketteja pelkäämättä, värit oli taivaalla mielenkiintoisia. Ihan läheltä ei ammuttu kuin muutama raketti, suurin osa paukkeesta tuli kauempaa. Itse ei ammuttu tänäkään vuonna yhden yhtä rakettia. Tinatkin jäi valamatta, mutta ennustan tulevalle vuodelle suuria muutoksia, univelkaa ja paljon unohtumattomia hetkiä.

Kuva mummin ottama

Kuola valuu edelleen mutta hampaat antavat odottaa. Vasen yläkulmuri pullottaa ikenessä eniten, mutta alkaako hampaiden teko tosiaan kulmahampaista? Vai onko meillä vampyyrivauva?

On alkanut nujuta sylissä, eli pistää päänsä käsiin piiloon. Saattaa myös ottaa kaulasta kiinni ja laittaa naaman olkaa vasten. Välillä silloin on nälkä, välillä mennään piiloon, välillä nujutaan ihan vaan läheisyyttä.

Humpsis, takin sisässä ollaan!

Maito on edelleen ainoa ruoanlähde, tosin tapittaa tiukkaan jo syömistä ja aukoo suutakin. Lienee siis paikallaan kohta alkaa perehtymään siihen, minkälaisia paloja sormiruokaa aletaan pojalle tarjoilla. Myös soseet tulevat todennäköisesti ruokalistalle, tässäkin asiassa mennään sekäettä-linjalla.

Pituutta on tänään neuvolassa mitattu 8,51 kg ja pituutta 67,5 cm.

Bonusilme