Hyvän sirkusesityksen tunnusmerkkejä

Ystäväni Maisu ehdotti extempore-reissua sirkukseen Logomoon. Herra E on poissa kotoa, joten seura ja tekeminen oli tervetullutta. Cikus Cirkörin (http://www.cirkor.se/ ) kiertueen nimi on Knitting Peace, lavalla kirjaimellisesti kudottiin matonkuteita, palloteltiin rullien päällä Välillä rimpuiltiin rauhanverkossa. Toisinaan rauhanpyrkimykset vyöryivät kasana takapakkia. Välillä purettiin rauha. Jokainen ihminen antaa rauhan verkkoon säikeen itsestään. Löysin teoksesta rauhan teeman lisäksi myös arkielämä-teeman, stressin ja murheiden kasautumisen ja niistä irti päästämisen. Tajusin, että koska kaikkea ei voi selvittää, on pidettävä ne tärkeimmät narut suorina, niiden varassa voi tasapainoilla. Ja parhaiten onnistuu, kun valitsee ja luottaa yhteen kestävään naruun.

Uskomatonta, miten paljon voi sanoa ilman sanoja sirkuksen keinoin! Nyt vasta ymmärrän taannoisen teatteriohjaajani opetuksen; tärkeintä ei ole puhe, vaan liike. Huh, tuleepa syvällistä…

Mutta ettei menisi liian vakavamieliseksi, kerron, mistä tajusin, kuinka paljon sirkus puhutteli. Olin ajatuksissani iltapesulla. Ihmettelin meikkiä pestessäni, miksei vedenkestävä ripsarini irtoa. Hinkkasin ja hankasin. Sitten aloin haistella. Ripsarinpoistoaineen tilalle vanulappuun olin lorauttanutkin kasvovettä. Hups. Ei ole eka kerta. Joskus väsyneenä olen käyttänyt kasvoveden sijalla kynsilakanpoistoainetta. Se viilensi ja raikasti aika nopeasti, kuten arvata saattaa 🙂

Niin. Sellasta tänään.Mahtoikohan esitys ollakaan niin vaikuttava. Ehkä olinkin vain väsynyt. No ei vaiskaan. Menkää katsomaan, jos osuu kohdalle, tai vaikkei osuisikaan, menkää silti. Hyvää yötä.