Hiuskoristeita häihin ja vieraslista-ahdistusta
Oi, miten ihanaa on purkaa sydäntään jollekin, joka sanoo aidosti oman mielipiteensä ja rohkaisee epätoivon hetkellä!
Juuri tänään, kun olen jo yli viikon verran stressannut häävieraslistaa työkavereitteni osalta, saan Ruusu-kaasoltani viestin. Soitan hänelle perään ja voisimme jutella vaikka ikuisuuden.Tosielämän realiteetit pistävät kuitenkin vastaan: mulla kauhea hiki työmatkakävelyn jäljiltä ja välipalanälkä sekä luurin toisessa päässä äitiään kaipaavat kolme pientä lasta. Sain puhelusta kaivattua lisärohkaisua, jota myös Maisu-kaaso ja Herra E ovat yrittäneet päähäni tolkuttaa: minun ei tarvitse kutsua häihini sellaisia, joiden kanssa en halua päivääni jakaa ja joiden kanssa en välttämättä tule häiden jälkeen enää pitämään yhteyttä. Olen vain sellainen, että haluan miellyttää muita. Olen puoli vuotta sitten muutamalle hääkutsua kinunneelle työkaverille sanonut kutsuvani heidät…ja nyt kaduttaa. Tiedän, että toinen heistä haluaa häihin vain häihin pääsemisen vuoksi, ei minun. Kukaan työkavereistani ei ole sydänystäväni, mutta mukavia he ovat kaikki. Heitä vaan on sellainen lauma, etten voi kaikkia kutsua ja jos kutsun muutaman,.tuleeko jollekin muulle pahamieli, kun toinen on kutsuttu? Miten selviytyä tästä kunnialla?
Voisin tietysti viedä töihin kakun ja esitellä hääkuvia tai kutsua kirkkoon vihkitilaisuuteen, jos jotakuta kiinnostaa, mutta koska tulen todennäköisesti vaihtamaan työpaikkaa tai lähden opiskelemaan, niin ketä sitten kiinnostaa? Huh, huh. Ruusu oli sitä mieltä, että mun ei tarvitse kutsua heitä, jos en halua. Eihän vieraslistaa ole vielä lukittu, joten voin sanoa työkavereilleni, että nyt kävi näin.
No kaason kanssa puheet siirtyvät (ylläripylläri) helposti häihin muutenkin, ja lupailin päivitellä blogiin vähän asiaa hiuksista, sillä Ruusu on lupautunut tekemään kampaukseni ja toimimaan muutenkin ulkonäöllisenä tukijoukkona hääpäivänäni 🙂 Lisäksi ajattelin jälleen esitellä muutamia hääpaikalle rekvisiitaksi päätyviä aarteitani. Siispä asiaan:
Karkkibuffetiin tilailin kauhoja, ne on niin söpöjä, että varmaan häiden jälkeen pääsevät koristamaan keittiötämme! Kahvimyllyn pelastin isomummoni kotoa ennen talon myymistä, karkkibuffaan sekin koristeeksi!
Ja sitten niitä hiuskoristevaihtoehtoja. Muutamia eteensattuneita kaunokaisia olen ostanutkin, luulenpa, että lopullinen päätös tehdään yhdessä kaasojeni kanssa, sillä heidän mielipiteeseensä ja kauneudensilmäänsä luotan tooosi paljon.
Tämä vaihtoehto on taipuisaa rautalankaa ja kukat sopisivat häämekon koristelun kanssa yhteen, samoin edellisessä postauksessa esittelemän hunnun köynnösten kanssa…
Toinen vaihtoehto on tällainen timanttisysteemi, jossa on kolme nivelillä taipuvaa osiota. Nivelten avulla hiuskoriste taipuu päänmyötäisesti. Koriste kiinnittyy takana näkyvillä kammoilla. Tämäkin on mielestäni tosi kaunis ja sopisi kenkien timanttikoristeisiin… ja löytyyhän siitä vihkisormuksestakin yksi timangi… :)
Aika erilaiset vaihtoehdot, toinen on herkkä ja hentoinen, toinen taas painava ja varmasti huomiota herättävä. Päätös ei kuitenkaan tule olemaan helppo. Voi myös olla, että ennen häitä eteeni astelee vielä Joku Lopullinen Vaihtoehto C… Ja entäpä jos hankin itselleni hääkoruiksi helmet, voinko yhdistää helmet kaulassa ja korvissa ja päähäni läjän timantteja? Vai pitäisikö hiuksiinkin löytää helmiä? Mitä mieltä olette?
Ja ne kengät. Niitä olen metsästänyt ja etsinyt ja miettinyt ja katsellut. Hirveää hintaa en halunnut niistä pulittaa, yhden illan jutusta, joka peittyy suurimmaksi osaksi mekon alle. Korkeaa korkoa ei saanut olla, sillä en ole sellaisilla tottunut kävelemään. Pituuseromme puolesta korkoa saisi olla vaikka 20 senttiä, eikä siltikään näyttäisi omituiselta. Miten kävi? Facebookin Hääkirppikseltä bongasin itselleni (kerrankin) oikean kokoiset ja kauniit kenkulit:
8 senttiä puhdasta korkoa. Hups. Nyt sitten vaan reenataan! Karttapallo on mummoltani, vuodelta -63: Leningrad elää ja porskuttaa ja Venäjän kohdalla lukee suurin kirjaimin Siperia. Suomen kaupungeista maininnan ovat saaneet Tornio ja Helsinki. Onhan siinä siinäkin.