Wislabon

7.1.2014 elinabeth

DIY joululahjojen paljastus

Nyt on aika paljastaa joululahjapapereihin ja -kankaisiin käärittyjä tee-se-itse-lahjoja, joita nyt jouluna Pukin konttiin pakkasin:

Neulotut ulkoilulisävarusteet

Jouluna muutaman viikon ikäinen sukulaisvauveli sai Ruskovillalta pehmeän silkkikypärämyssyn ja alpaca-merinovilla-silkki-sekoitteesta neulotut junasukat, samaan ”sarjaan kuuluvat” tumput sekä pipon. Kummipojalleni puolestaan lähti muun muassa kylpyankkaperhe (sitä en tehnyt itse ;))

Kaiverrettuja juomalaseja

Kylpyankkojen lisäksi kummipoikani sai tuunatun lasin, jossa oli mustache kaiverrettuna niin, että kun lasista juo, näyttää samalla kuin pikkuiselle olisi kasvanut viikset. Idea tähän lasiin tuli Pinterestin ihmeellisestä maailmasta.

”Maatti!”

Sukulaisvauvelin isoveli sai puolestaan suurena Autot-elokuvan Martti-fanina Martti-lasin. Sen verran oli omalla tärisevällä kaiverruksellani ja Martilla yhdennäköisyyttä, että alle 3-vuotiaskin tunnisti, ei huono! 🙂

Kaiverrukset on tehty remelillä elikkäs karahiomakoneella (?), johon saa ostettua kynämäisen lisäjohdon, mikä auttaa tarkan jäljen tekemisessä. Kuva lasin toiselle puolelle teipillä kiinni, ja surruttamaan, hauskaa ja helppoa! 🙂

Sytykeruusuja tuoksun kera.

Sitten tuli Maisun kanssa väsäiltyä näitä sytykeruusuja. Jotka käärin isovanhempieni joululahjaksi sellofaaniin. Kun mummo jouluna paketin otti käteensä, hän kuittasi ”(Vain) Kauniita ruusuja” ja luuli, että ne ovat kynttilöitä, ei muuta. Muiden piti hieman avata ”vain ruusukynttilöiden” taustaa, sillä en ollut ehtinyt (=muistanut) tulostaa kirjoittamaani ohjetta mukaan, hups.

Ihanaisen lämmittävät kaurapussit

Viimeisenä väkerryksenä aaton aattona tuli huristeltua kasa kaurapusseja. Ne saavuttivatkin nopeasti suuren suosion. Kaikki joille jaoin niitä, totesivat joulun jälkeen, että kyllä tuli tarpeeseen, kun juuri satutin niskaani ja hartiaani jne.Liekö olisi tapaturmat jääneet tapahtumatta, jos en olisi pusseja antanut… :/ Mutta toisaalta kiva, että tuli tarpeeseen. Säästin meillekin muutaman, ja kyllä on mukava lämmittää pussi palelevien varpaiden päälle iltaisin! 🙂 Kauraa sain ostettua vain neljänkymmenen (40!) kilon säkissä, joten luulenpa, että mummot ja kummit tulevat saamaan vielä synttäreiksi ja jouluiksi monet vuodet eteenpäin kaurapusseja lahjaksi 😀

Mutta eihän sitä voi joululomallakaan olla tekemättä:

Joten tässä värkkäytyi lumihiutaleita koristeiksi meidän haman tulevaisuuden idylliseen aitoon joulukuuseen vuodelle 2022! 🙂

Suhteet Ystävät ja perhe DIY

11.12.2013 elinabeth

Jouluista kierrätystä ja ekoilua

Joulun tulee, sitä ei voi olla huomaamatta. Vaikka en itse koe ottavani stressiä joulusta, hiipii se silti salakavalasti mieleeni. Jokavuotiset tutut murheet, siivous ja lahjat. Ruoasta minun ei tarvitse huolehtia, siirryn jouluksi maukkaampien patojen äärelle lapsuuden kotiini. 🙂

Joulu on myös ihanaa aikaa: siivouksen saa unohtumaan, kun laittaa valot pois päältä ja sytyttää kynttilät. Kas, täällähän on niin siistiä ja tunnelmallista!

Myös kaikista inhottavimman joulustressin aiheuttajan, eli kaupat täynnä ihmisiä ostopaniikissa, saa vältettyä, kun tekee itse lahjat. Huomaan, että joka vuosi enemmän ja enemmän haluan tehdä itse lahjoja. Koska se on minulle rentouttavaa ajanvietettä ja tykkäisin itsekin saada itsetehtyjä lahjoja. Ajatuksella ja rakkaudella juuri minua varten tehdyt, hinnalla ei ole väliä.

Tänä vuonna pukin konttiin pakataan sytykeruusuja aikuisille ja lapsille muun muassa tumppuja ja villasukkia. Muut itsetehdyt lahjat paljastan vasta joulun jälkeen, sillä en halua, että tätä lukevat tutut saavat lahjojansa selville 🙂

Ruusukkeiden kanssa pakettiin tuunailin tulitikkurasian.

Ystäväni Maisun kanssa päätimme eilen pitää pienen ekoilupajan. Olimme säästäneet kynttilänpätkiä, ja Maisu oli muistanut kerätä kananmunakennoja talteen. Saimme rupatella yhdessä ja puuhastella samalla. Ja mikä parasta, hintaa näille luomuksille tuli tasan 0 euroa! Kaikki aineet löytyivät omista jemmoista, 100% kierrätystä, maailma pelastuu! Ohjeet sytykkeisiin löytyivät netistä, eikä tekeminen ole niin vaikeaa kuin voisi kuvitella. Steariini kaunistaa rumemmatkin ruusut… 😛

Toinen ekovinkkini on jo muutaman vuoden palvelleet kankaiset ”joululahjapaperit”. Muutama joulu takaperin anoppini kertoi pula-ajan lapsuuden jouluistaan. Silloin lahjapaperit kierrätettiin useana vuotena ja pakettikortin sijaan saajan nimi oli kirjoitettuna paperiin. Paperit toimivat siis myös historiallisina dokumentteina, sillä niistä näki, kenen lahja paperiin on aiemmin kääritty. Tämähän, on niin ekoilua, että pitäisi ottaa käyttöön nytkin, ajattelin.

Ja tuumasta toimeen. Lahjapaperin sijaan kävinkin ostamassa kivoja vanhanaikaisia kankaita ja ompelin niistä pussukoita sekä huolittelin reunoista erikokoisia kangaspaloja, joita voi käyttää lahjapaperin sijaan. Naruiksi ostin nyörejä, jotka ovat paljon kivemman näköisiä kuin käkerretty muovinen pakettinaru! Muutaman vuoden sisällä alan säästää myös rahaa, kun ei tarvitse ostaa aina uusia käärepapereita.

Anopin Vihreille kuulille on oma vartavasten tehty laatikonmallinen pussukka, johon on ommeltu rusettikin valmiiksi. Lahjan saamisen riemua ei ole näyttänyt vähentävän se, että herkut on aina pakattu samaan pakettiin, sisältö kumminkin on mieluinen ja toivottu. Ja mikä parasta, nämä kankaiset paketit näyttävät kuusen alla miljoona kertaa paremmilta kuin kauhistuttavat joulupukki-tonttu-kuusi-poro-härpäke-paperit. Vaikka itse sanonkin.

Pienille lapsille paketoin kuitenkin toistaiseksi lahjat (kauniiseen) paperiin, sillä mikään ei lapsena voita joulun tunnelmassa paperin rikkirepimistä ja ruttaamista. Onhan se nopeampi tapa nähdä paketin sisältö… 🙂

Ekoisaa joulua!

Suhteet Ystävät ja perhe DIY Vastuullisuus