Sananen intuitiosta
Intuitio tarkoittaa suomisanakirja.fi n mukaan välitöntä käsittämistä, välitöntä tajuamista, näkemystä, välitöntä sisäistä käsittämistä. Synonyymeja sille ovat oivallus, näkemys, vaisto, ennakoiva tunnetila, välitön tajuaminen, aavistus. Monet sanovat, että se sisäinen vaisto kertoo aina oikein ja jotain tärkeää. Minäpä kerron oman esimerkkini siitä, miksi intuitioon kannattaa luottaa.
Netin ihmeellinen maailma on pullollaan kaikkea ihanaa häihin liittyvää. Tuntuu, että häistä on tullut muotia. Tai sitten on vain niin, että satun vain sattuneista syistä surffaamaan ja kiinnittämään huomiota näihin juttuihin. Joka tapauksessa myönnän itsekin langenneeni häiden paulaan.Tämä blogikin tursuaa häitä, samoin kotini (huh, miten se tursuaa vielä lähempänä hääpäivää!) Netti on täynnä toinen toistaan ihanampia hääideoita ja mieleni tekisi toteuttaa niitä valtaosaa. (Kuinka monet häät siihen tarvittaisiinkaan! )
Aluksi ajattelin mennä ihan perinteisellä linjalla. Se kuuluisa sisäinen aavistus. Ei mitään uusia trendejä, karkkibuffia tai photobootheja. Ehkä suorastaan kapinoin niitä vastaan: Photobooth on ääliöhommaa, hyi mitä viiksiä tungetaan joka paikkaan! Ja Save-the Date-kutsut, mitä järkeä! Häänettisivut, hei haloo, jossain kulkee raja! Ja ne pompomit eivät todellakaan ole meidän tyyliset! Tämä oli intuitioni jokaisesta näistä esimerkistä: ei tarvitse, ei toimi meillä, ei sovi meidän teemaan, en halua.
Sitten surffailin lisää… No joo, itse asiassahan toi Photobooth-nurkkaushan vois olla ihan hauska juttu ja siitä jäisi kivat muistot. Itse asiassa ne viikset onkin tosi siistejä, kivaa, niitä joka paikkaan! Ja Save-the-Date-kutsut on vaan lähetettävä vaikka heti: jokuhan saattaa varata matkan juuri meidän hääpäivälle! Häänettisivut olis kyllä aika kätevät: niillä voisi jakaa tietoja ja kuvia, ilmoittautumiset sujuisivat kätevästi ja viralliset kutsut pysyisivät selkeinä. Ja oooohhh, miten ihana origamikukkasista tehty pompom, pakko kokeilla ja väsätä sellaisia meillekin! Mulle kaikki heti, ihanaa!
Eilen iski stressi. Ääh, kuka meidän mummoista menisi pellenenä päässä valokuvaan yhdessä toisen mummon ja pöllörillien kanssa? No ei kukaan. Meillä ei yksinkertaisesti ole niin paljon nuoria vieraita, että vaivannäkö olisi tarpeellista. Herra E totesi, että sitähän hän on yrittänyt sanoa. Niin. No ei tehdä Photoboothia, tai jos tehdään, niin ei mitenkään suurena spektaakkelina vaan ehkä muutama rekvisiitta jossakin sivupöydällä yllättävien hulluttelijoiden varalta.
Karkkibuffasta tuli tosi kiva juttu, ja sehän me herkkupeppuina oikeasti toteutetaan. Ihania alumiinikauhoja ja söpöjä lasipurkkeja, joo! Tai no, en lupaa mitään, voi olla että lähempänä hääpäivää mieleni muuttu.
Entäs ne Save-the-Date-kutsut. Ensin ajattelin, että laitetaan joulukorttien mukana. Sitten iski laiskuus ja realistisuus. Kaikki, jotka todella haluamme pääsevän häihimme, tietävät päivämäärän jo. Ketä nämä kutsut sitten palvelisivat? Eivät ketään.
Häänettisivuja olin jo englanninkielisillä sivustoilla luomassa. Yritin suojata niitä salasanalla, mutta jostain syystä kesken perustamisen joku oli jo ilmoittautunut vieraskirjaamme!!! Silloin iski paniikki. En ymmärrä englantia mitenkään sujuvasti, mikä tietysti lisäsi paniikkiani. Apua, voiko nyt salasanoista huolimatta joku ulkopuolinen nähdä hääkutsumme, kuvamme ja tietomme! Äkkiä pois täältä. Miten täältä pääsee pois? Miten täältä pääsee pois? MITEN TÄÄLTÄ SAA DELETOITUA KAIKEN!?!?!?! Ei, meille ei tule häänettisivuja. Olemme vanhanaikaisia ja lähetämme kaikki tarvittavat tiedot siinä samperin kutsussa erillisenä ohjeena ja jos jollekin jää epäselväksi, ottakoon kysyköön. Kuvat siirtyvät kädestä käteen niille, jotka niitä häiden jälkeen haluavat. Piste.
Ja ne pompomit. Ei me sellaisia oikeasti ruveta väsäämään. Yksi kokeilu riitti:
Eihän ne edes sovi meidän tyyliin.