Terveys ja työttömyys

Muun muassa Hämeen Sanomat on kirjoittanut terveydenhuollon asiakasryhmien kahtiajaosta, eli kahden kerroksen väestä. Työssäkäyvät saavat nopeasti hoitoa työterveyden kautta, muut saavat tyytyä terveyskeskuksen palveluihin. Yhden vaihtoehdon muodostavat vielä vapaaehtoisen vakuutusten kautta käytettävät yksityiset lääkäripalvelut.

On hienoa, että työnantajat pitävät huolta työntekijöistään tarjoamalla työterveyshuollon heidän käyttöönsä. Se on heille vapaaehtoista, mutta maksanee itsensä takaisin sillä, että työntekijät pääsevät nopeasti hoitoon ja tulevat myös nopeasti kuntoon (plus se lienee verovähennyksissä hyödynnettävissä). On kuitenkin ongelmallista, että ihmiset ovat niin eriarvoisessa asemassa. Oletteko yrittäneet saada aikaa terveyskeskukseen? Paras laittaa hälytys soimaan, jotta voit tasan seitsemältä soittaa ajanvarausnumeroon päästäksesi edes jonottamaan linjoille. En muista koska takaisinsoittopalvelu olisi ollut toiminnassa. Kun pääset läpi, ensimmäisenä kysytään, että onko sinulla käytössäsi työterveyden palveluja. Hyvällä tuurilla ja ajoituksella saat todennäköisesti noin-ajan sairaanhoitajalle. Menet sairaana käkkimään terveyskeskuksen odotushuoneeseen. Noin-aika on todellakin suurpiirteinen aika, kannattaa valmistautua odotukseen. Jos sairaanhoitaja katsoo vaivasi olevan lääkärin tapaamisen arvoinen, lähdet odotushuoneeseen uudelleen odottamaan. Lääkäri tulee kun kerkiää.

Ei tässä mitään, olen saanut laadukasta hoivaa ja huoltoa. Nyt koronan aikaan odotushuoneessa on selvästi väljempää kuin aiemmin. Viimeisimmästä reissusta lasku oli vähän yli 20 euroa. Ei toki paha sinänsä, paljon vähemmän kuin vakuuttamattoman lääkärikäynti Yhdysvalloissa, mutta työterveydessä käynti on työntekijälle ilmaista. Mikä on erityisen hupaisaa, sillä työssäkäyvällä on todennäköisesti enemmän rahaa käytettävissä kuin työttömällä tai eläkeläisellä, joka terveyskeskuksen palveluihin joutuu turvautumaan. Ja kyllähän me työttömät joudamme jonottamaan, kerrankos sitä aamupäivän istuu odotushuoneessa katsomassa YLE:n tarjontaa. En edes ala ruotia sitä miten terveyskeskukseen saa ajan johonkin kiireettömämpään hoitoon. On nyt pari kuukautta ollut yksi lähete vetämässä, ehkä ennen kesää tapahtuu jotakin.

Työpaikan olemassaolo on monella tapaa merkityksellistä. Tienesteillä maksetaan asuminen ja eläminen, työyhteisöön kuuluminen on yksilölle tärkeää, palkka kerryttää eläkettä, merkityksellisen työn tekeminen tukee hyvinvointia yleisesti ja niin edelleen. Työssäkäyvä pääsee myös nopeammin hoitoon. Työpaikalla ja työelämässä olemisella on valtava merkitys hyvinvoinnille. Työtön ihminen on monella tapaa heikoilla.

Piirretty hoitaja

Kommentit (2)
  1. Työterveyden minimi vastettakin säätelee laki
    12.1.2021, 16:05

    Hyvää pohdintaa ja ihan mielenkiintoinen näkökulma asiaan, mutta:

    https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2001/20011383
    Ei se työterveyshuolto nyt ihan vapaaehtoista työnantajalle ole kun siitä on ihan laissakin määrätty. Laissa vaadittu laajuus toki vaihtelee tehtävän kuvien mukaan

    1. Kiitos tiedosta, tämähän olikin minulle ihan uutta! Hämeen Sanomien jutussa Työsykkeen tj toteaa sairaanhoidon olevan vapaaehtoista, mutta työterveyshuolto ja sairaanhoito ovat tosiaan kaksi eri asiaa. Tämä onkin paljon monimutkaisempaa. Laki on näköjään vuodelta 2009. Olin itse nuorena likkana vuoden osa-aikaisena siistijänä yhdessä firmassa, joka ei kyllä mitään työterveyshuoltoa tarjonnut missään muodossa – ehkäpä silloisissa säädöksissä oli osa-aikaisen mentävä aukko.

Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *